Ohjaussuositukset keskosen ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen Naistenklinikan osastolle 52

Abstract

Varhaisen vuorovaikutuksen tärkeyteen on kiinnitetty viime aikoina erityisen paljon huomiota. Tutkimusten mukaan varhainen vuorovaikutus vaikuttaa lapsen psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Lapsen ennenaikainen syntyminen vaikeuttaa varhaisen vuorovaikutuksen muodostumista, koska keskosvauvan vuorovaikutuskeinot ovat vähäisemmät kuin täysiaikaisella vastasyntyneellä ja keskosen ympärillä olevat tehohoitolaitteet vaikeuttavat vanhempien ja vauvan välistä fyysistä kontaktia. Myös vanhempien kesken jäänyt valmistautuminen vanhemmuuteen ja epävarmuus vauvan selviytymisestä saattavat vaikuttaa negatiivisesti varhaisen vuorovaikutuksen kehittymiseen.

Tämä projekti toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun ja HYKS -sairaanhoitoalueen Naisten- ja lastentautien tulosyksikön yhteistyöhankkeessa. Projektin tuotoksena valmistuivat ohjaussuositukset keskosen ja vanhempien välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen Naistenklinikan osastolle 52. Yksityiskohtaisina tavoitteina oli selvittää projektiympäristön toimintamalli, etsiä ja hyödyntää tutkimustietoa ohjaussuositusten kehittämiseksi sekä laatia näiden pohjalta varsinaiset ohjaussuositukset.

Projektin työstäminen aloitettiin projektikokouksella ja tiedonhaulla tammikuussa 2009. Suunnitelma projektin toteutuksesta valmistui maaliskuussa 2009, jonka jälkeen suunnitelmaan tehtiin korjattavat muutokset yhteistyökumppaneilta saadun palautteen perusteella. Tutkimustiedon hakua jatkettiin joulukuuhun 2009 asti. Varsinaisia ohjaussuosituksia alettiin tehdä syyskuussa 2009. Ohjaussuosituksia valmistui 20 kappaletta ja ne jaettiin viiden alaotsikon alle selkeyttämään ohjaussuositusten lukemista. Nämä viisi alaotsikkoa olivat: ohjaukseen valmistautuminen, ohjausmenetelmät, ohjaajan ominaisuudet, ohjauksen sisältö ja ohjauksessa huomioitavat asiat. Valmiit ohjaussuositukset esiteltiin Naistenklinikalla helmikuussa 2010.

Projektityöskentelyn yhteydessä nousi esille ehdotuksia, joiden avulla ohjaussuositusten kehittämistä voitaisiin jatkaa. Valmistuneiden ohjaussuositusten luotettavuutta voidaan lisätä testaamalla suositusten toimivuutta käytännön hoitotyössä Naistenklinikan osastolla 52. Tarvittaessa potilailta ja henkilökunnalta kerätään palautetta ohjaussuositusten avulla toteutuneesta ohjauksesta.

Tässä projektissa käytetään synonyymeina käsitteitä ennenaikaisesti syntynyt lapsi ja keskonen.

Recommended practices for assistance in central venous catherization and central venous catheter care in Töölö hospital traumatology intensive and intensive monitoring care

Recently more attention has been paid to the importance of early interaction. Research has shown that early interaction affects the child’s psychological, physical and social development. Early interaction with a premature infant can be more difficult than with a full-term infant, because a preemie’s interaction skills are slightly less developed than a full-term infant’s and the equipment of intensive care complicate the physical contact between the parents and infant. Also the parent’s unfinished preparation to parenthood and the uncertainty about the baby’s survival may affect negatively to early interaction.

This project has been made in co-operation with Laurea University of Applied Sciences and Helsinki University Centre Hospital (HUCH) Gynecology and Pediatric care unit. In this project counselling recommendations for promotion of early interaction between parents and premature infant have been developed for the ward 52 in Women’s Hospital. The aim was to examine the project environment pattern, search knowledge to develop counselling recommendations and create the actual counselling recommendations.

Project started with a meeting and searching knowledge in January 2009. The plan how to carry out the project was finished in March 2009. After that the project plan was altered with needed changes by the feedback from co-operation partners. There were 20 counselling recommendations which were divided in five sections to clarify reading. These five sections were: preparation for counselling, counselling methods, traits of counselor, contents of counselling and essential things in counselling. Finished counselling recommendations were presented in Women’s Hospital in February 2010.

With this project work there was noticed some suggestions how to keep on developing of the counselling recommendations. The reliability could be increased by testing the functionality of recommendations in the ward 52 in Women’s Hospital. When necessary, feedback on counselling recommendations could be collected from parents and nursing staff.