Sukellusonnettomuudet ja häkämyrkytykset. Koulutustilaisuus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työntekijöille

Abstract

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa koulutusmateriaalia ja koulutustilaisuus Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen operatiiviselle henkilöstölle. Koulutustilaisuuden aiheina olivat sukellusonnettomuudet ja häkämyrkytykset. Opinnäytetyön tekijät toimivat itse Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella hoitotason ensihoitajina ja koulutukselle koettiin tarvetta myös työnantajan puolelta. Peijaksen ja Hyvinkään sairaanhoitoalueiden ensihoidon vastuulääkärit kokivat, että kyseiselle koulutukselle oli tarvetta. Voidaan todeta, että aihepiiri oli vahvasti työelämä lähtöinen. Ensihoidon ammattilaisten yleisessä tiedossa on, että sukeltajantautia ja vakavaa häkämyrkytystä voidaan hoitaa painekammiossa, eli ylipainehappihoidolla, mutta heidän teoreettinen tietämyksensä sairauksista on ollut vähäistä. Koulutuksen punaisena lankana oli lisätä tietämystä siitä, mitkä potilaat hyötyisivät primääristä ylipainehappihoidosta, mutta koulutusta lisättiin koskemaan myös muita sukellusonnettomuuksia, koska omien kokemusten mukaan arvioimme niiden olevan vielä vähemmän tunnettuja.

Teoreettisen viitekehyksen pohjalta tuotimme PowerPoint-esityspohjalle koulutusmateriaalin, jonka pohjalta pidettiin myöhemmin kaksi samasisältöistä koulutustilaisuutta. Voidakseen ymmärtää sukeltajantaudin ja painevammojen synnyn on hyvä tietää, mitkä fysikaaliset ilmiöt ovat näiden tautitilojen taustalla. Käsittelimme sukellusfysiikka, sukeltajien käyttämiä kaasuja sekä niiden ominaisuuksia eri paineissa ja sukellustekniikoita. Tämän jälkeen sukeltajantaudin oireita ja ensihoitoa. Lisäksi kerroimme painevammoista keskittyen erityisesti vaarallisiin keuhkorepeämiin. Ylipainehappihoidon osalta koulutettiin alueen vallitsevat hoitoonohjaus käytännöt, hoitopaikat ja yleistä tietämystä hoidon toteuttamisesta. Lopussa keskityimme häkämyrkytyksiin. Osuutena se oli suppea, koska fysikaaliset ilmiöt ovat siinä sukellusonnettomuuksin nähden huomattavasti yksinkertaisempia. Peijaksen alueen ensihoidon vastuulääkäri on tarkistanut työmme ennen edellä mainittua esitystä.

Koulutustilaisuudet tapahtuivat pelastuslaitoksen tiloissa ja osallistujamäärät vaihtelivat työvuoroittain ollen yhteensä noin 90. Pysyimme pääosin aikataulussa ja tilaisuudet etenivät suunnitellusti. Olimme laatineet kyselylomakkeen selvittääksemme koulutuksen merkitystä. Määrällisen tutkimusmenetelmän keinot valikoituivat tämän työn menetelmäksi. Toiminnallisen opinnäytetyön tueksi tehtävä selvitys ei laajuudeltaan tarvitse vastata varsinaista tutkimusta ja ns. suuntaa antava tieto on riittävää. Vaikka vastauksissa olikin hajontaa, voidaan todeta, että koulutus koettiin hyödylliseksi.

The purpose of this functional final project was to produce training material and a training event concerning diving accidents and carbon monoxide poisoning for the operative staff of Keski-Uusimaa Regional Emergency Services. We ourselves work at Keski-Uusimaa Regional Emergency Services as paramedics, and there was a clear demand for this training on the employer’s part. The physicians-in-charge of emergency medicine of Peijas and Hyvinkää Hospital Area considered this kind of training necessary as well. It can be said that this subject was working-life oriented. Among emergency care professionals it is usually known that decompression sickness and severe carbon monoxide poisoning can be treated with hyperbaric oxygen therapy in a decompression chamber. However, theoretical knowledge of these matters is often low. Theme of our training was to increase knowledge of what kinds of patients would benefit from primary hyperbaric oxygen therapy, but we also expanded our training to concern diving accidents as well, for the fact that we estimated them to be even less familiar.

From the theoretical framework we produced a PowerPoint presentation, with which we gave two similar presentations. To understand how decompression sickness and barotraumas emerge, it is important to understand the physical phenomena behind them. We discussed diving physics, gases used by divers, properties of these gases under different pressures as well as different diving techniques. Following these matters, we covered initial symptoms of decompression sickness and its first aid. In addition, we discussed barotraumas, focusing on dangerous pulmonary lacerations. In the section concerning hyperbaric oxygen therapy we taught the current standard procedures of how to direct a patient to get the proper treatment, treatment locations and general knowledge about the treatment procedures themselves. In the end we concentrated on carbon monoxide poisonings. Its portion of the overall presentation was limited, since physical phenomena causing it are considerably simpler compared to diving accidents. The physician-in-charge of emergency medicine of Peijas had inspected our presentation in advance.

The training events took place in Emergency Services’ facilities and attendance was relatively high. For the most part we kept to the schedule and the presentations proceeded as planned. We had prepared a questionnaire to find out the effectiveness of our training. A quantitative research method was chosen to perform this task. A report supporting a functional final project does not have to be as comprehensive as an actual study, and approximate data is considered sufficient. Although dispersion occurred in the replies, our training was mainly considered good and useful.