Väkivaltaisen radikalisoitumisen tunnistaminen ja arvioiminen korkeakouluissa riskinarviointityökalulla
Papponen, Juho (2017)
Papponen, Juho
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701171447
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701171447
Tiivistelmä
Opinnäytetyö liittyy Laurean toteuttamaan RAVET-hankkeeseen, jonka tarkoitus on tuoda väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin vastainen toiminta osaksi korkeakoulujen tekemää turvallisuustyötä. Opinnäytetyön tavoitteena on luoda suomalaisten korkeakoulujen käyttöön riskinarviointityökalu, jonka avulla on mahdollista tunnistaa henkilön väkivaltainen radikalisoituminen ja arvioida sen vakavuutta. Lisäksi työkalun on tarkoitus helpottaa korkeakouluja mitoittamaan riskienhallintatoimensa oikein, mikäli huoli opiskelijan mahdollisesti väkivaltaisesta radikalisoitumisesta herää.
Tutkimus toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa käytettiin laadullisen tutkimuksen suuntautumista. Tärkeimpänä tutkimuskysymyksenä oli se, millaisella arviointityökalulla korkeakoulun on mahdollista tunnistaa ja arvioida opiskelijan väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismi. Tutkimuksen kannalta merkittävintä aineistoa oli aiheeseen liittyvä ulkomainen tieteellinen tutkimuskirjallisuus ja vastaavanlaisessa käytössä olevat arviointisovellukset sekä niihin liittyvä kirjallisuus. Sisällönanalyysin keinoin aineiston pohjalta luotiin ensimmäinen versio riskinarviointityökalusta, joka lähetettiin alan asiantuntijoille arvioitavaksi ja kehitysehdotuksien antamista varten. Valittu yli 20 asiantuntijan ryhmä koostui psykologeista, korkeakoulujen turvallisuushenkilöstöstä sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin parissa työskentelevistä poliisimiehistä ja tutkijoista. Asiantuntijoilta saadun palautteen perusteella luotiin riskinarviointityökalun toinen versio, joka esitellään opinnäytetyön liitteenä.
Lopputuotoksena syntynyt riskinarviointityökalu on rakenteeltaan strukturoitu ja se koostuu riskitekijöistä, suojaavista tekijöistä ja varoittava käyttäytyminen -tunnusmerkeistä. Päätavoite opinnäytetyössä saavutettiin, toisin sanoen radikalisoitumisen tunnistamiseen ja arviointiin tarkoitettu riskinarviointityökalu kehitettiin. Radikalisoitumisen ja terrorismin arviointityökalujen empiirisenä tutkimusaineistona olevien tapausten määrä on toistaiseksi vähäinen. Tästä johtuen aiheeseen liittyviä riskinarviointisovelluksia ei voida vielä pitää riittävän luotettavina vaativaan käyttöön. Tämän opinnäytetyön tuloksena syntynyttä riskinarviointityökalua ei kuitenkaan ole tehty arvioitavaan henkilöön kohdistuvien pakkokeinojen tai muuten asemaansa heikentävien toimenpiteiden käyttämisen perusteeksi, vaan päätöksenteon apuvälineeksi. Työkalun tarkkuus riittääkin sen suunniteltuun käyttötarkoitukseen ja tavoite siltäkin osin saavutettiin. Riskinarviointityökalun hyödyntäminen vaativammissa käyttöympäristöissä ja arviointikäytössä vaatii kuitenkin lisää empiiristä tutkimusta.
Tutkimus toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jossa käytettiin laadullisen tutkimuksen suuntautumista. Tärkeimpänä tutkimuskysymyksenä oli se, millaisella arviointityökalulla korkeakoulun on mahdollista tunnistaa ja arvioida opiskelijan väkivaltainen radikalisoituminen ja ekstremismi. Tutkimuksen kannalta merkittävintä aineistoa oli aiheeseen liittyvä ulkomainen tieteellinen tutkimuskirjallisuus ja vastaavanlaisessa käytössä olevat arviointisovellukset sekä niihin liittyvä kirjallisuus. Sisällönanalyysin keinoin aineiston pohjalta luotiin ensimmäinen versio riskinarviointityökalusta, joka lähetettiin alan asiantuntijoille arvioitavaksi ja kehitysehdotuksien antamista varten. Valittu yli 20 asiantuntijan ryhmä koostui psykologeista, korkeakoulujen turvallisuushenkilöstöstä sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin parissa työskentelevistä poliisimiehistä ja tutkijoista. Asiantuntijoilta saadun palautteen perusteella luotiin riskinarviointityökalun toinen versio, joka esitellään opinnäytetyön liitteenä.
Lopputuotoksena syntynyt riskinarviointityökalu on rakenteeltaan strukturoitu ja se koostuu riskitekijöistä, suojaavista tekijöistä ja varoittava käyttäytyminen -tunnusmerkeistä. Päätavoite opinnäytetyössä saavutettiin, toisin sanoen radikalisoitumisen tunnistamiseen ja arviointiin tarkoitettu riskinarviointityökalu kehitettiin. Radikalisoitumisen ja terrorismin arviointityökalujen empiirisenä tutkimusaineistona olevien tapausten määrä on toistaiseksi vähäinen. Tästä johtuen aiheeseen liittyviä riskinarviointisovelluksia ei voida vielä pitää riittävän luotettavina vaativaan käyttöön. Tämän opinnäytetyön tuloksena syntynyttä riskinarviointityökalua ei kuitenkaan ole tehty arvioitavaan henkilöön kohdistuvien pakkokeinojen tai muuten asemaansa heikentävien toimenpiteiden käyttämisen perusteeksi, vaan päätöksenteon apuvälineeksi. Työkalun tarkkuus riittääkin sen suunniteltuun käyttötarkoitukseen ja tavoite siltäkin osin saavutettiin. Riskinarviointityökalun hyödyntäminen vaativammissa käyttöympäristöissä ja arviointikäytössä vaatii kuitenkin lisää empiiristä tutkimusta.