Peace Operations – Supporting Efficiency by Organization

Abstract

The inefficiency of peace operations is broadly recognized. One crucial aspect is to develop interaction between stakeholders. This thesis studies the interaction through a generic peace operation’s organization. IECEU (Improving the Effectiveness of the Capabilities in European Union conflict prevention) project personnel from Laurea and Fincent have participated in defining the objectives for the thesis.

The main objective was to find out the possibilities to support the interaction through organization and develop a model which inholds the suggested ideas. This thesis was conducted as a survey study. The study examined the development of peace operations, their success factors, organization theories’ applicability into operations and stakeholders and their capability to affect the operation.

The data collection was done by theory review, survey and interviews. The theory sections include mostly published and peer reviewed articles. The survey’s respondents were selected based on their extensive experience in the subject. The interviews were used to evaluate the results and the conclusion.

The data was analyzed by content analysis: firstly, by qualitative content theming and combining and secondly by content isolation. A part of the survey was analyzed by statistical methods to develop a description of the situation.

It is important that the organization evolves in reaction to the changes in the environment and the situation. The structure itself is less important and should be based on the need. Core stakeholders should be present in as many levels as possible to support the overall understanding of the strategic objectives. It can be argued that the closer to the root level the stakeholders are operating, the more the operation’s organization is to be based on self-emerging and voluntary based communities and networks.

Improving the information flow was recognized to be a factor enhancing the will to cooperate. This was followed by a need for a follow-up study examining the framework of the information flow and conceptualizing an information system for the operations.

The organization model produced has not been tested in practice and it cannot be directly adapted into any operation. Nevertheless, the ideas it inholds can be used in training and planning operations. The model’s validity has been enhanced by peer reviews.

Rauhanturvaoperaatioiden tehokkuudessa koetaan olevan runsaasti parantamisen varaa. Yhtenä keskeisenä kehittämiskohteena on ryhmien välisen yhteistyön tehostaminen. Tässä opinnäytetyössä yhteistyötä on lähestytty yleisluontoisen operaation organisaatiorakenteen kannalta. Tarkastelu keskittyy tunnistamaan rauhanturvaoperaatioiden keskeiset piirteet, niiden onnistumis- ja epäonnistumistekijät, yleisluontoiset sidosryhmät ja niiden vaikutuskyvyn operaation lopputulokseen. Opinnäytetyö on toteutettu yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen IECEU (Improving the Effectiveness of the capabilities in EU conflict prevention) -projektin kanssa ja työn tavoitteet ovat osaltaan määräytyneet niiden pohjalta.

Työn tavoitteena on ollut selvittää organisatoriset mahdollisuudet tukea yleisluontoisen rauhanturvaoperaation sidosryhmien välistä yhteistyötä ja tuottaa näiden tekijöiden avulla yleinen malli organisaatiosta. Opinnäytetyö toteutettiin survey-tutkimuksena. Työssä selvitettiin miten rauhanturvaoperaatiot ovat kehittyneet, mitkä ovat onnistumisen edellytyksiä operaatioissa, mitkä organisaatioteorioiden teemat soveltuvat operaatioihin, mitä sidosryhmiä operaatioissa on ja miten ne kykenevät vaikuttamaan operaatioon.

Tiedonhankinnan keskeisiä menetelmiä ovat olleet teoriaan tutustuminen lähdeaineiston avulla ja kyselyn sekä haastattelujen tekeminen. Teoriaosuuksissa on käytetty pääosiltaan vertaisarvioituja artikkeleita. Kyselyihin valikoitui vastaajiksi laajasti aihepiiriä ymmärtäviä henkilöitä, joilla oli kokemusta sidosryhmien välisestä yhteistyöstä useista rauhanturvaoperaatioista. Haastatteluilla hankittiin vaihtoehtoisia mielipiteitä esitetyille johtopäätöksille.

Kerätty aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysissä on käytetty sekä datan teemoittelua ja yhdistämistä että sisällön erittelyä. Osassa kyselyä on käytetty määrällisiä menetelmiä muodostamaan kuvaus tilanteesta.

Kehittämisehdotuksena on esitetty rauhanturvaoperaatioiden organisaatioiden rakentamista ympäristön ja tilanteen huomioiviksi, evoluutioon perustuviksi, joustaviksi kokonaisuuksiksi. Organisaation rakenteen tulee perustua tarpeeseen. Keskeiset sidosryhmät tulee osallistaa mahdollisimman monella tasolla operaation toimintaan. Tällä tuetaan strategisten tavoitteiden ymmärrystä läpi koko organisaation. Ruohonjuuritasolla organisaation tulee olla vapaaehtoisuuden ja itseorganisoinnin varaan rakentuvia verkostoja ja yhteisöjä. Tiedonkulun parantaminen tunnistettiin yhdeksi yhteistyöhalua lisääväksi tekijäksi. Yhtenä jatkotutkimustarpeena esitetään tiedonkulun viitekehyksen analyysiä ja tietojärjestelmän konseptointia.

Tuotettua organisaatiomallia ei ole testattu käytännössä, eikä se sellaisenaan sovellu käytäntöön. Sen sisältämiä ideoita voidaan hyödyntää esimerkiksi koulutuksessa ja operaa-tioiden suunnittelussa. Mallin ideoiden luotettavuutta on parannettu antamalla kaikille kyselyyn vastanneille ja haastatelluille mahdollisuus kommentoida ideoita.