Hoidon tarpeen arviointi Lastenklinikan päivystyspoliklinikalla
Rahiala, Emma; Marjanen, Jenna (2017)
Rahiala, Emma
Marjanen, Jenna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701251651
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701251651
Tiivistelmä
Lastenklinikan päivystyspoliklinikka ja Jorvin sairaalan lastenpäivystyspoliklinikka ovat yhdessä aloittaneet hankkeen syksyllä 2014, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön uusi yhteinen potilaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointijärjestelmä. Tämä opinnäytetyö toimii osana tätä hanketta ja se tehdään yhteistyössä Helsingin Lastenklinikan päivystyspoliklinikan kanssa. Tällä hetkellä Lastenklinikan päivystyspoliklinikalla on käytössä ABCDE-järjestelmä, joka on tämän opinnäytetyön tutkimuskohteena.
Opinnäytetyön teoria on haettu tietokannoista Medic, MEDLINE ja Pubmed. Opinnäytetyössä käytetään lähteinä kirjallisuutta, verkkolähteitä sekä artikkeleita. Opinnäytetyöhön on haettu tietoa päivystyksellisistä yksiköistä, mutta rajattu teoriatieto lapsipotilaisiin.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen sekä kvantitatiivinen eli määrällinen, sillä työssä tutkitaan lastenklinikan päivystyspoliklinikalla tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia haastattelemalla triage-hoitajia sekä analysoimalla tilastollisia tietoja. Laadullinen osuus toteutettiin haastattelemalla Lastenklinikan päivystyspoliklinikan hoidon tarpeen arviota tekeviä hoitajia. Määrällinen aineisto kerättiin mittaamalla sekuntikellolla triage-hoitajan hoidon tarpeen arvioon kuluvaa aikaa triage-luokitus huomioon ottaen sekä analysoimalla potilastietojärjestelmästä saatu rekisteriaineisto. Rekisteriaineistossa ilmeni lastenklinikan päivystyspoliklinikan potilaan läpimenoaika, päivystyksen erikoisala, triage-luokka ja jatkohoitopaikka.
Laadullisen aineiston tuloksina pääluokaksi muodostui ABCDE-järjestelmän ensisijaiset haasteet. Triage-hoitajien haastatteluissa ilmeni kaksi haastetta, jotka ovat ABCDE-järjestelmän tulkinnanvaraisuus ja ABCDE-järjestelmään vaikuttavat ulkoiset tekijät. Tutkimustulosten tarkastelussa olemme reflektoineet tuloksiamme viitekehyksessä oleviin tutkimuksiin. Määrällisen tutkimuksen aineistoista selvisi, että yleisin kiireellisyysluokka lastenklinikan päivystyspoliklinikalla on D eli ei kiireellisen hoidon tarvetta. Kiireettömien potilaiden hoidon tarpeen arviointiin kuluva aika on tutkimuksen mukaan lyhyempi kuin kiireellisten potilaiden. Hoidon tarpeen arviointiin kuluva aika on keskimäärin 1 minuutti 14 sekuntia, mutta suuren hajonnan vuoksi tarkkailtiin myös mediaania ja saatiin selville, että yleensä hoidon tarpeen arvioinnissa kestää 30 sekunnista 1 minuuttiin. Erikoissairaanhoidon päivystykseen tulevista potilaista jatkohoitoa sairaalassa saa 23% potilaista rekisteriaineistossa ja 77% jatkohoitopaikaksi riittää koti. Potilaan läpimenoaika on erikoissairaanhoidon päivystyksessä keskimäärin 2 tuntia 51 minuuttia mukaan lukien luokittelemattomat potilaat. Luokiteltujen potilaiden pediatrisen sekä kirurgisen puolen läpimenoaika on noin 2h 30min.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää Lastenklinikan päivystyspoliklinikan toiminnan sekä lapsipotilaan hoidon tarpeen arvioinnin kehittämisessä.
Opinnäytetyön teoria on haettu tietokannoista Medic, MEDLINE ja Pubmed. Opinnäytetyössä käytetään lähteinä kirjallisuutta, verkkolähteitä sekä artikkeleita. Opinnäytetyöhön on haettu tietoa päivystyksellisistä yksiköistä, mutta rajattu teoriatieto lapsipotilaisiin.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen sekä kvantitatiivinen eli määrällinen, sillä työssä tutkitaan lastenklinikan päivystyspoliklinikalla tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia haastattelemalla triage-hoitajia sekä analysoimalla tilastollisia tietoja. Laadullinen osuus toteutettiin haastattelemalla Lastenklinikan päivystyspoliklinikan hoidon tarpeen arviota tekeviä hoitajia. Määrällinen aineisto kerättiin mittaamalla sekuntikellolla triage-hoitajan hoidon tarpeen arvioon kuluvaa aikaa triage-luokitus huomioon ottaen sekä analysoimalla potilastietojärjestelmästä saatu rekisteriaineisto. Rekisteriaineistossa ilmeni lastenklinikan päivystyspoliklinikan potilaan läpimenoaika, päivystyksen erikoisala, triage-luokka ja jatkohoitopaikka.
Laadullisen aineiston tuloksina pääluokaksi muodostui ABCDE-järjestelmän ensisijaiset haasteet. Triage-hoitajien haastatteluissa ilmeni kaksi haastetta, jotka ovat ABCDE-järjestelmän tulkinnanvaraisuus ja ABCDE-järjestelmään vaikuttavat ulkoiset tekijät. Tutkimustulosten tarkastelussa olemme reflektoineet tuloksiamme viitekehyksessä oleviin tutkimuksiin. Määrällisen tutkimuksen aineistoista selvisi, että yleisin kiireellisyysluokka lastenklinikan päivystyspoliklinikalla on D eli ei kiireellisen hoidon tarvetta. Kiireettömien potilaiden hoidon tarpeen arviointiin kuluva aika on tutkimuksen mukaan lyhyempi kuin kiireellisten potilaiden. Hoidon tarpeen arviointiin kuluva aika on keskimäärin 1 minuutti 14 sekuntia, mutta suuren hajonnan vuoksi tarkkailtiin myös mediaania ja saatiin selville, että yleensä hoidon tarpeen arvioinnissa kestää 30 sekunnista 1 minuuttiin. Erikoissairaanhoidon päivystykseen tulevista potilaista jatkohoitoa sairaalassa saa 23% potilaista rekisteriaineistossa ja 77% jatkohoitopaikaksi riittää koti. Potilaan läpimenoaika on erikoissairaanhoidon päivystyksessä keskimäärin 2 tuntia 51 minuuttia mukaan lukien luokittelemattomat potilaat. Luokiteltujen potilaiden pediatrisen sekä kirurgisen puolen läpimenoaika on noin 2h 30min.
Tutkimuksessa saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää Lastenklinikan päivystyspoliklinikan toiminnan sekä lapsipotilaan hoidon tarpeen arvioinnin kehittämisessä.