Kontiolahden kunnan taajamametsiä koskevat arvot ja tavoitteet
Laakkonen, Antti (2016)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Laakkonen, Antti
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701281739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701281739
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää Kontiolahden kunnan ja sen asukkaiden arvoja, taajamametsiä koskevia tavoitteita sekä mielipiteitä niiden hoidosta. Mielipiteitä selvitettiin myös taajamametsissä tapahtuneiden hoitotoimenpiteiden osalta. Lisäksi kysyttiin, mitkä tiedotusmenetelmät soveltuisivat parhaiten tukemaan kunnan osallistavaa suunnittelua.
Kunnan 500 asukkaalle lähetettiin kesällä 2016 kyselylomakkeet, ja kunnan edustajien mielipiteitä selvitettiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui 20 % kyselylomakkeen saaneista asukkaista. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin kolmea kunnan edustajaa kunnan hallituksen, lautakuntien sekä virkamiesten tasolta. Näin voitiin etsiä mahdollisia kehityskohteita kunnan taajamametsien hoidon sekä tiedottamisen strategiassa.
Asukkaiden arvomaailma painottui vahvasti sosiaalisiin, esteettisiin sekä ekologisiin arvoihin sekä niiden vahvistamiseen. Taloudellisia arvoja ei pidetty lainkaan tärkeänä. Mahdollisia kehityskohteita kunnan taajamametsien strategiassa havaittiin esteettisten sekä ekologisten arvojen osa-alueilla. Tiedotusmenetelmistä asukkaat pitivät parhaiten toimivina sanomalehtiä sekä yleisö- sekä tiedotustilaisuuksia. Metsänhoidolliset toimenpiteet koettiin pääosin onnistuneiksi, mutta tiedottamisen suhteen havaittiin kehitystoiveita niin kunnan edustajien kuin myös asukkaiden puolesta. Tutkimuksen tulosten pohjalta esitettiin kunnan taajamametsien strategiaan, tiedotusmenetelmiin sekä suunnitteluun kehitysehdotuksia.
Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli selvittää Kontiolahden kunnan ja sen asukkaiden arvoja, taajamametsiä koskevia tavoitteita sekä mielipiteitä niiden hoidosta. Mielipiteitä selvitettiin myös taajamametsissä tapahtuneiden hoitotoimenpiteiden osalta. Lisäksi kysyttiin, mitkä tiedotusmenetelmät soveltuisivat parhaiten tukemaan kunnan osallistavaa suunnittelua.
Kunnan 500 asukkaalle lähetettiin kesällä 2016 kyselylomakkeet, ja kunnan edustajien mielipiteitä selvitettiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui 20 % kyselylomakkeen saaneista asukkaista. Lisäksi tutkimukseen haastateltiin kolmea kunnan edustajaa kunnan hallituksen, lautakuntien sekä virkamiesten tasolta. Näin voitiin etsiä mahdollisia kehityskohteita kunnan taajamametsien hoidon sekä tiedottamisen strategiassa.
Asukkaiden arvomaailma painottui vahvasti sosiaalisiin, esteettisiin sekä ekologisiin arvoihin sekä niiden vahvistamiseen. Taloudellisia arvoja ei pidetty lainkaan tärkeänä. Mahdollisia kehityskohteita kunnan taajamametsien strategiassa havaittiin esteettisten sekä ekologisten arvojen osa-alueilla. Tiedotusmenetelmistä asukkaat pitivät parhaiten toimivina sanomalehtiä sekä yleisö- sekä tiedotustilaisuuksia. Metsänhoidolliset toimenpiteet koettiin pääosin onnistuneiksi, mutta tiedottamisen suhteen havaittiin kehitystoiveita niin kunnan edustajien kuin myös asukkaiden puolesta. Tutkimuksen tulosten pohjalta esitettiin kunnan taajamametsien strategiaan, tiedotusmenetelmiin sekä suunnitteluun kehitysehdotuksia.