Päihdekuntoutujat ja lääkehoito

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia asenteita päihdekuntoutujilla on erilaisten lääkkeiden suhteen, sekä millaisia haasteita he olivat kohdanneet lääkehoidossa. Lisäksi selvitettiin, minkälaisia kokemuksia päihdekuntoutujilla oli lääkehoidon toteutumisesta. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisesti tekemällä haastatteluja päihdekuntoutujille. Haastattelut tehtiin teema- ja yksilöhaastatteluina. Haastateltavia oli kolme. Haastattelumateriaaleista tehtiin sisällönanalyysi. Esille nousi kolme eri yläluokkaa: päihdekuntoutujien asenteet lääkkeisiin, haasteet lääkehoidossa sekä kokemukset lääkehoidon toteutumisesta. Haastatteluissa esille tulleet asenteet olivat pääosin negatiivissävytteisiä, lääkkeisiin suhtauduttiin varauksella. Erityisesti riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet koettiin ongelmallisena. Lääkkeitä kuitenkin oltiin valmiita käyttämään todellisessa tarpeessa. Tämän opinnäytetyön perusteella päihdekuntoutujat toivoivat hoitohenkilökunnan ottavan paremmin huomioon riippuvuussairauden sekä huomioimaan kuntoutujien toiveet lääkehoitoa suunniteltaessa ja erityisesti kuuntelevan kuntoutujaa. Hoitohenkilökunnan tulee olla enemmän tietoisia riippuvuussairauksien hoidon erityispiirteistä. Lääkkeettömiä vaihtoehtoja tulee tuoda enemmän esiin. Mahdollisista lääkityksistä tulee keskustella avoimesti kuntoutujan kanssa ennen niiden määräämistä. Tätä opinnäytetyötä voidaan hyödyntää, kun tarvitaan tietoa päihdekuntoutujien lääkitysten haasteista. Se auttaa sairaanhoitajia ymmärtämään päihdekuntoutujien lääkehoidon lähtökohtia paremmin. Jatkotutkimuksen aiheena voi olla, miten hoitohenkilökunta päihdekuntoutujiin suhtautuu ja tarvitaanko sairaanhoitajien peruskoulutukseen lisää päihdehoitotyötä osaamisen varmistamiseksi. Jatkossa voidaan tutkia myös sitä, miten päihdekuntoutujan lääkehoito tulee toteuttaa. Jokaisella tulee tehdä yksilöllinen lääkehoitosuunnitelma, ja voidaan tutkia, minkälaisia vaihtoehtoja suunnitelmaksi voi olla. Tämän opinnäytetyön aiheesta voidaan toteuttaa myös kvantitatiivinen tutkimus, jolloin saadaan yleistettävää tietoa päihdekuntoutujien lää-kehoidon haasteista.

The purpose of this thesis was to find out what kind of attitudes intoxicant rehabilitees might have towards medication. In addition, the aim was to establish the challenges they have experienced with pharmacological treatments. The thesis was implemented qualitatively by interviewing intoxicant rehabilitees and was carried out by theme and individual interviews. Three interviewees participated in the study.

The content analysis consisted of the interviews. Three topics arose from the materials: intoxicant rehabilitees´ attitudes and challenges with pharmacological treatments and their experiences of its realization. The interviewees´ attitudes were mainly negative. Especially medication that might cause addiction was considered problematic. However, it was clear that the rehabilitees were ready to use medication in real necessity. There was a wish, that health care workers would pay more attention to the patients´ addiction diseases, and listen to them. When planning their medication, they want to be heard.

According the results, health care workers should be more aware of the treatments of addiction diseases and their special features. Other alternatives than medication should be offered and discussed with the rehabilitee. Health care workers should discuss with the rehabilitees about the possible medication before prescribing medicine.

This thesis can be used, when information is needed about intoxicant rehabilitee´s pharmacological treatment challenges. It helps nurses to understand the fundamentals of rehabilitee´s pharmacological treatment.

In the future, it could be studied, what kind of attitude the health care workers have towards rehabilitees and should the nurses be more educated about addiction diseases. It could be studied what would be the best way to implement the rehabilitee´s pharmacological treatment. Every rehabilitee should have an individual medication plan, and it could be researched what kind of possibilities there could be to implement it. A qualitative study could also be carried out to gather generalized information about the challenges of rehabilitee´s pharmacological treatment.