Video somen polttopisteessä : miten ihmiset suhtautuvat somepalveluiden suosimaan videosisältöön
Packalén, Annika (2017)
Packalén, Annika
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011837
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011837
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aihe on Video somen polttopisteessä – miten ihmiset suhtautuvat some-palveluiden suosimaan videosisältöön. Työn tarkoituksena oli tutkia kuluttajakäyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Aiheen painopiste oli tarkastella videota osana sosiaalista mediaa sekä tutkia kuluttajien suhtautumista somepalveluiden suosimaan videosisältöön. Aihe rajattiin käsittelemään ainoastaan kuluttajan mielipiteitä ja suhtautumista videosisältöihin eri some-kanavilla. Työn tarkoituksena oli ymmärtää paremmin kuluttajia ja heidän käyttäytymistään sosiaalisessa mediassa, jotta markkinoijat pystyisivät hyödyntämään tätä tietoa omassa markkinoinnin ja viestinnän sisällöntuotannossaan. Tämän työn avulla markkinoijat saavat syvällisempää tietoa kuluttajien käyttäytymisestä sosiaalisen median kanavissa ja heidän asenteista videoita kohtaan. Tämä opinnäytetyö toteutettiin osana Kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuus -hanketta yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Kurio Oy:n kanssa.
Työssä tutkitaan kuluttajien tottumuksia sekä videon roolia suosituimmissa sosiaalisen median kanavissa. Tutkimuksen pääongelmana oli tarkastella, miten ihmiset suhtautuvat somepalveluiden suosimaan videosisältöihin. Lisäksi aihetta syvennettiin kolmella ala-ongelmalla: 1. Vaikuttaako alusta tai kanava videosisältöön? 2. Mikä saa kuluttajan kiinnostumaan videomuotoisesta kerronnasta? 3. Yleinen asennoituminen: Miten kuluttaja suhtautuu videoihin?
Teoreettinen viitekehys koostuu videon roolista nykyviestinnässä ja eri alustoilla sekä videosisältöjen vaikutuksesta kuluttajiin. Toteutettu tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja teemahaastattelua sekä havainnointia käytettiin aineistonhankintamenetelminä. Näihin toimenpiteisiin päädyttiin, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä aiheeseen syvällisesti ja saada mahdollisimman realistisia sekä laajoja näkökulmia tutkittavilta henkilöiltä.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa kuluttajista kokevat videomuotoisen kerronnan kiinnostavaksi. Video ilmiönä on otettu vastaan positiivisesti. Kuluttajat ovat sisäistäneet sen käytön ja tunnistavat videoiden tuomat hyödyt. Videon rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on kasvanut merkittävästi. Kuluttajien oma videomuotoisen sisällöntuotanto kuitenkin rajoittuu enimmäkseen omalle lähipiirille julkaistavaksi. Tuntemattomien ihmisten videoihin suhtaudutaan kriittisemmin. Kaiken kaikkiaan tutkimuksesta selvisi, että tunneperäiset tekijät edelleen ovat suurin syy videoiden katsomiselle sosiaalisessa mediassa.
Työssä tutkitaan kuluttajien tottumuksia sekä videon roolia suosituimmissa sosiaalisen median kanavissa. Tutkimuksen pääongelmana oli tarkastella, miten ihmiset suhtautuvat somepalveluiden suosimaan videosisältöihin. Lisäksi aihetta syvennettiin kolmella ala-ongelmalla: 1. Vaikuttaako alusta tai kanava videosisältöön? 2. Mikä saa kuluttajan kiinnostumaan videomuotoisesta kerronnasta? 3. Yleinen asennoituminen: Miten kuluttaja suhtautuu videoihin?
Teoreettinen viitekehys koostuu videon roolista nykyviestinnässä ja eri alustoilla sekä videosisältöjen vaikutuksesta kuluttajiin. Toteutettu tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen ja teemahaastattelua sekä havainnointia käytettiin aineistonhankintamenetelminä. Näihin toimenpiteisiin päädyttiin, sillä tutkimuksen tarkoituksena oli perehtyä aiheeseen syvällisesti ja saada mahdollisimman realistisia sekä laajoja näkökulmia tutkittavilta henkilöiltä.
Tutkimustulosten perusteella suurin osa kuluttajista kokevat videomuotoisen kerronnan kiinnostavaksi. Video ilmiönä on otettu vastaan positiivisesti. Kuluttajat ovat sisäistäneet sen käytön ja tunnistavat videoiden tuomat hyödyt. Videon rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on kasvanut merkittävästi. Kuluttajien oma videomuotoisen sisällöntuotanto kuitenkin rajoittuu enimmäkseen omalle lähipiirille julkaistavaksi. Tuntemattomien ihmisten videoihin suhtaudutaan kriittisemmin. Kaiken kaikkiaan tutkimuksesta selvisi, että tunneperäiset tekijät edelleen ovat suurin syy videoiden katsomiselle sosiaalisessa mediassa.