Someraivo : miten kuluttajat suhtautuvat somekohuihin?
Lahti, Julia (2017)
Lahti, Julia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011875
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702011875
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on syventyä kuluttajakäyttäytymisen digitaalisuuteen tutkimalla kuinka kuluttajat suhtautuvat sosiaalisen median kohuihin ja kuohuihin. Tarkoituksena on saada tietoa, josta on hyötyä markkinoinnin osaajille. Toimeksiantajana toimii mediatoimisto Kurio yhdessä MTV:n sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Näkökulmaksi on otettu yritysnäkökulma, joka mahdollistaa asioiden tarkastelun yritysten näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa hyödyllistä tietoa kuluttajien käyttäytymisestä verkossa, jotta omaa tai yrityksen toimintaa on mahdollista parantaa ja kohuja ennaltaehkäistä.
Sosiaalisen median kanavissa ihmisillä on mahdollisuus keskustella tapahtumista ja asioista sekä kommentoida niitä. Miltei jokainen kuluttajat voi julkaista ja jakaa sisältöä älypuhelimilla nopeasti. Sosiaalisen median kohut ovat jokaisen verkossa liikkuvan, sosiaalista mediaa käyttävän kuluttajan arjessa.
Mediayhteiskunnan syntyminen vuosina 2005–2012 on muuttanut mediaa viihteellisempään ja turhanpäiväisempään suuntaan ja yksityiselämän jakaminen internetissä on lisääntynyt. Negatiiviset tunteet tiivistyvät somessa ja mielipiteiden ilmaiseminen on helpompaa, tapahtui se sitten anonyyminä tai omalla nimellä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena, sillä siten saadaan tietoa kuluttajien käyttäytymisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Kvalitatiivisiksi menetelmiksi valittiin teemahaastattelu sekä tapaustutkimuksen verkkohavainnointi, joka tehtiin Aleksi Valavuoren kohua herättäneestä Twitter-päivityksestä.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa kuluttajista ei osallistu kommentointiin somessa, vaan he ovat niin sanottuja hiljaisia seuraajia. Kuka tahansa voi levittää kohuja eteenpäin, mutta yleensä ne leviävät vaikuttajien toimesta. Kohut leviävät sosiaalisesta mediasta usein uutisiin, joista ne leviävät jälleen takaisin someen. Kohuja nousee ja leviää eniten Facebookissa. Varsinaista syytä kohujen syntymiselle selittää negatiivinen vinouma, jonka takia ihmiset kiinnittävät huomiota negatiivisiin asioihin. Myös yrityksen maine kärsii yleensä aina kohutilanteissa, mutta on mahdollista vaikuttaa, kuinka paljon. Kriisinhallintakeinoilla pyritään vaikuttamaan tähän. Kohujen elinikä on lyhyt ja nyrkkisääntönä voitaisiin sanoa, että mitä lyhemmän ajan kohu on pinnalla, sitä nopeammin se unohdetaan.
Huomioitavaa on kuitenkin, että tämän opinnäytetyön tutkimus perustuu yksittäistapauksiin, joita ei voida yleistää. Haastatteluun ei saatu myöskään mukaan ketään, joka kommentoisi ahkerasti tai levittäisi kohuaiheita, joten tästä asiasta ei saatu tietoa.
Jatkotutkimuksessa aktiivisten ”riidankylväjien” ja muiden sosiaalisen median käyttäjien ja jopa vaikuttajienkin haastattelu saattaisi antaa tietoa, jota ei tämän tutkimuksen kautta pystytty saamaan. Myös yritysnäkökulmaan voitaisiin saada lisätietoa, jos haastateltaisiin yritystä, joka on joutunut kohun keskelle.
Sosiaalisen median kanavissa ihmisillä on mahdollisuus keskustella tapahtumista ja asioista sekä kommentoida niitä. Miltei jokainen kuluttajat voi julkaista ja jakaa sisältöä älypuhelimilla nopeasti. Sosiaalisen median kohut ovat jokaisen verkossa liikkuvan, sosiaalista mediaa käyttävän kuluttajan arjessa.
Mediayhteiskunnan syntyminen vuosina 2005–2012 on muuttanut mediaa viihteellisempään ja turhanpäiväisempään suuntaan ja yksityiselämän jakaminen internetissä on lisääntynyt. Negatiiviset tunteet tiivistyvät somessa ja mielipiteiden ilmaiseminen on helpompaa, tapahtui se sitten anonyyminä tai omalla nimellä.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena, sillä siten saadaan tietoa kuluttajien käyttäytymisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Kvalitatiivisiksi menetelmiksi valittiin teemahaastattelu sekä tapaustutkimuksen verkkohavainnointi, joka tehtiin Aleksi Valavuoren kohua herättäneestä Twitter-päivityksestä.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa kuluttajista ei osallistu kommentointiin somessa, vaan he ovat niin sanottuja hiljaisia seuraajia. Kuka tahansa voi levittää kohuja eteenpäin, mutta yleensä ne leviävät vaikuttajien toimesta. Kohut leviävät sosiaalisesta mediasta usein uutisiin, joista ne leviävät jälleen takaisin someen. Kohuja nousee ja leviää eniten Facebookissa. Varsinaista syytä kohujen syntymiselle selittää negatiivinen vinouma, jonka takia ihmiset kiinnittävät huomiota negatiivisiin asioihin. Myös yrityksen maine kärsii yleensä aina kohutilanteissa, mutta on mahdollista vaikuttaa, kuinka paljon. Kriisinhallintakeinoilla pyritään vaikuttamaan tähän. Kohujen elinikä on lyhyt ja nyrkkisääntönä voitaisiin sanoa, että mitä lyhemmän ajan kohu on pinnalla, sitä nopeammin se unohdetaan.
Huomioitavaa on kuitenkin, että tämän opinnäytetyön tutkimus perustuu yksittäistapauksiin, joita ei voida yleistää. Haastatteluun ei saatu myöskään mukaan ketään, joka kommentoisi ahkerasti tai levittäisi kohuaiheita, joten tästä asiasta ei saatu tietoa.
Jatkotutkimuksessa aktiivisten ”riidankylväjien” ja muiden sosiaalisen median käyttäjien ja jopa vaikuttajienkin haastattelu saattaisi antaa tietoa, jota ei tämän tutkimuksen kautta pystytty saamaan. Myös yritysnäkökulmaan voitaisiin saada lisätietoa, jos haastateltaisiin yritystä, joka on joutunut kohun keskelle.