Kotouttavien toimenpiteiden merkitys turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa

Abstract

Opinnäytetyöni tavoitteena oli tutkia kotouttavien toimenpiteiden merkitystä turvapaikanhakijoille vastaanottokeskuksessa. Tavoitteenani oli myös löytää kehittämisehdotuksia kotouttavien toimenpiteiden tarjontaan vastaanottokeskuksessa. Tein opinnäytetyöni yhteistyössä erään Uudellamaalla sijainneen, syyskuussa 2016 toimintansa lopettaneen vastaanottokeskuksen kanssa. Opinnäytetyöni hyödynsaajina ovat vastaanottokeskukset ja ne henkilöt, jotka työskentelevät turvapaikanhakijoiden kanssa esimerkiksi vapaaehtoistyössä. Vaikka opinnäytetyöni on tapaustutkimus ja keräsin tutkimusaineiston vain yhden vastaanottokeskuksen ympäristöstä, voidaan tuloksia hyödyntää myös muissa vastaanottokeskuksissa.

Opinnäytetyöni aineisto sisälsi kyselyn työntekijöille kotouttavien toimenpiteiden merkityksestä turvapaikanhakijoille. Havainnoista vastaanottokeskuksessa ja suomen kielen kerhossa tekemistäni havainnoista. Aineistona käytin myös yhtä keskustelua, joka käytiin suljetussa Facebook ryhmässä turvapaikanhakijan kanssa suomen kielen opetuksesta.

Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys kattaa tietoa turvapaikanhakijoista, kotouttamisesta ja kotoutumisesta sekä vastaanottokeskustoiminnasta. Lisäksi käsittelen maahanmuuttoviraston tilastoja ja edellä mainittuja koskevia lakeja. Opinnäytetyötä varten olen tutustunut aihetta koskeviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena sain tietoa siitä, mitkä seikat olivat erityisen tärkeitä kotoutumisen kannalta. Tärkeiksi tuloksiksi nousivat vuorovaikutus kantaväestön kanssa ja työnteon mahdollisuus vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Työnteko ja vuorovaikutus suomalaisten kanssa edistävät kotoutumista ja pitävät yllä myös mielenterveyttä raskaan ja pitkän turvapaikkapäätösodottelun aikana. Kotouttaviin toimenpiteisiin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Kotouttavat toimenpiteet eli esikotouttaminen tulisi aloittaa jo vastaanottokeskuksessa.

The objective of this thesis was to study the purpose of the methods of integration for asylum seekers in reception centre. The aim of the thesis was to find out which methods of integration are the most important to asylum seekers while they live in a reception centre. Furthermore this thesis tries to find out how to develop the methods of integration in reception centres. The thesis was made in co-ordination with one reception centre which was located in Uusimaa until its operations finished in September 2016. Beneficiaries of this thesis are the reception centres and those workers who work with the asylum seekers, for example the volunteers. Even though the thesis was a case study, the results can be used as well in other reception centres.

The thesis research material was collected from the reception centre with the survey being given to the employees about the purpose of the methods of integration for asylum seekers in the reception centre. This was from the employee’s point of view including observations within the reception centre environment. Furthermore, material was used which included one discussion in a closed Facebook-group with an asylum seeker about the teaching of the Finnish language in the reception centre.

The theoretical framework of this thesis contains information about asylum seekers, Finnish Immigration Service's statistics, integration and how reception centres work and the laws related to them. Furthermore knowledge of the studies and literature in the field. The result of this thesis indicates which methods of integration are the most important for integration. The important results were the interaction with Finns and the opportunity to do work outside of the reception centre. Working and interaction with Finns promotes integration and it maintains mental health during the difficult period before the asylum decision. Attention should be paid to integration more than before and particularly at the start of the integration in the reception centre.