Avoin innovaatioalusta älykkäässä kaupungissa : hallintomalli ja osallistuminen

Abstract

Kaupungistumisen myötä kaupungin organisaation rooli palvelutuottajana on murroksessa. Yksityinen sektori ottaa merkittävämmän roolin kaupunkialueiden tukeutuessa yhä enemmän monituottajuuteen perustuvaan lähestymistapaan palvelutuotannossa. Kaupungin organisaatio ei enää tuota kaikkia palveluita itse vaan toimii palveluiden hankkijana. Erilaiset palvelut ostetaan yksityiseltä sektorilta ja julkisen sektorin rooli on ottaa toiminnasta päävastuu sekä toimia ylimpänä auktoriteettina. Kaupungit muuttuvat yhteistyöverkostoiksi tavoitteenaan parantaa kaupungin palvelutuotantoa, elinoloja sekä liiketaloudellisia mahdollisuuksia.

Julkisen ja yksityisen sektorin toimintatapojen eroavaisuudet kuitenkin luovat oman problematiikkansa näiden yhteistyölle esimerkiksi hankinnan ja kaupungin toimintaan liittyvän sääntelyn, juridiikan ja raskaiden prosessien vuoksi. Tätä varten tarvitaan toimintamalleja ja mekanismeja tehostamaan yhteistyötä. Tässä yhteydessä usein puhutaan ”älykkäästä kaupungista” sekä ”avoimesta innovaatioalustasta” kaupunkien identifioinnin ja brändäyksen terminologiassa, mutta niille ei ole kuitenkaan asetettu vakinaistettuja määritelmiä.

Tässä kontekstissa avoin innovaatioalusta on määritelty mekanismiksi, joka toimii yhteiskehittämistyökaluna luotaessa innovatiivisia ratkaisuita kaupungin ongelmiin, tarpeisiin ja haasteisiin. Keskeisenä elementtinä on yhteistyö kaupungin eri toimijoiden välillä. Nämä toimijat ovat julkiselta sektorilta, yksityiseltä sektorilta, tutkimus- ja kehittämislaitoksista sekä korkeakouluista, asukkaita ja asukasyhteisöjä.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on luoda malli siitä kuinka kaupungin organisaatio pystyy hallinnoimaan avointa innovaatioalustaa osana omaa strategiaansa. Mitä toimijoita yhteistyössä on mukana, miten näitä toimijoita voidaan osallistaa, millaisia suhteita toimijoiden välillä on ja mitä haasteita yhteistyöhön sisältyy.

Tutkimuksen keskeisimpänä lähdemateriaalina toimii Laurean tutkimusyksikön toteuttama Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka –ohjelman hanke ”Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: Toimintakonsepti ja –malli julkisen päätöksenteon tueksi.” Tutkimuksessa keskityttiin tutkimaan innovaatioalustan muodostamisen mahdollisia raameja sekä hallinnointimallia tämän ylläpidolle. Data pitää sisällään konkreettisia esimerkkejä sekä asiantuntijoiden syvähaastatteluita.

Lopputulemana on empiirisen tutkimuksen kautta toimiviksi todettuja käytäntöjä hallinnoida innovaatioalustaa sekä niiden pohjalta luotu hallintomallin esimerkki ja siihen liittyviä konkreettisia elementtejä yhteistyön ja osallistamisen toteutukseen. Tutkimus tuottaa sekä tieteellistä, että käytännöllistä arvoa kaupungin organisaatioille, tutkijoille sekä yrityksille ja muille kaupunkikehittämisestä hyötyville toimijoille.

As a result of urbanization, the role of city organization as a service provider is transforming. The private sector takes more essential status as the city areas will rely more on multi-actor approach in service production. The city organization will not provide all the services by itself but acts as a purchaser of the services. Different services are bought from the private organizations and the public organization’s role is to take responsibility and act as the highest decision maker. The cities will transform into collaboration networks aimed to enhance the city’s service production, living conditions and business opportunities.

The differences between the public and private sector include problematics in their collaboration. The public procurement, strong regulation, jurisdiction and slow, strongly bureaucratic processes make the collaboration difficult. Therefore, the new mechanisms and approaches to collaborate effectively are needed. In this scene, “smart city” and “open innovation platform” in city identification and branding terminology have become very popular, but still there is no permanent definitions for them.

In this context the open innovation platform is defined as a mechanism, which works as a tool to create innovative solutions a city’s problems, needs and challenges through co-creation. The main element is the collaboration between the different actors in the city, for example, from the public sector, private sector, third sector, research and development departments, universities, citizens and citizen associations.

The purpose of the thesis is to create a governance model for the city organization on how to administer the innovation platform as a part of the city’s strategy. The thesis will define the actors in the collaboration model, how they can participate and what the relations be-tween them and the city are. Also problematics in this collaboration will be examined.

The main reference material of the thesis is a project by the R&D department of Laurea University of applied sciences: “Open Service Innovation and Production in a Smart City: Concept and Model for Public Government Decision Making." The research project examined the frameworks of the possibilities to create an open innovation platform and a governance model for it. The data includes concrete cases and in-depth expert interviews.

As a result, the thesis includes functional examples and models for governing the innovation platform and the possible methods for different actors to participate in it. The study will create both, scientific and practical value for researchers, municipalities and other actors benefitting from city development and enhancement.