Kokemuksia tukiprosessista Itäviitta-yhteisössä : Itäviitta-yhteisöstä pois muuttaneiden asukkaiden kokemuksia tukiprosessin eri vaiheista
Palo, Maija-Kaisa; Miettinen, Mia; Pääkkö, Juha (2017)
Palo, Maija-Kaisa
Miettinen, Mia
Pääkkö, Juha
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702062059
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702062059
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja kuvailla minkälaisia kokemuksia Itäviitta-yhteisöstä pois muuttaneilla, koko asumisprosessin läpikäyneillä asukkailla oli tukiprosessista ja sen eri vaiheista. Itäviitta-yhteisö on kymmenpaikkainen 18-29-vuotiaille asunnottomille nuorille aikuisille suunnattu, Kalliolan setlementin alaisuudessa toimiva asumisyhteisö, joka tarjoaa tuetun asumisen palvelua, jota Espoon kaupunki ostaa.
Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössä käsittelee asunnottomuuden ilmiötä Suomessa, nuorten asunnottomuutta ja asunto ensin -periaatetta, sekä yhteisöllisyyttä, yhteisöhoitoa ja palveluohjausta tuetussa asumisessa. Aihetta lähestyttiin laadullisen tutkimuksen keinoin hyödyntäen teemahaastattelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä. Haastateltavia oli yhteensä neljä Itäviitta-yhteisöstä pois muuttanutta asukasta, jotka olivat asuneet yhteisössä aina sen perustamisesta viime vuosiin.
Tutkimusaineiston analyysin tulokset jaettiin tukiprosessin vaiheiden mukaisesti: kiinnittymisvaihe, muutosvaihe ja irrottautumisvaihe. Kiinnittyminen ja sopeutuminen yhteisöön sujui hyvin, vaikka yhteisöllisyys oli aluksi vierasta. Tuettuun asumiseen kiinnittymisen myötä koettiin muiden tarvittavien palveluiden piiriin pääseminen helpommaksi. Yhteisön vertaistuki ja yhteisövalmentajalta saatu yksilöllinen tuki koettiin merkityksellisinä omassa muutostyössä, ja tuen määrän kukin haastateltava koki riittävänä myös poismuuttovaiheessa. Onnistuneessa irrottautumisessa tuloksellinen muutostyö sekä tavoitteiden saavuttaminen koettiin edesauttavina tekijöinä.
Haastateltavien taustalla oli eri asunnottomuuden muotoja, ja asunto ensin -periaate toteutuu yhteisössä osittain. Asumisyhteisön yhteisöllisyys mukailee terapeuttisen yhteisöllisyyden käsitettä, jossa vertaistuki on tärkeää ja asukkaat osallistuvat päätöksentekoon ja toimintaan. Yhteisöhoidon periaatteiden mukaisesti jokainen yksilö vaikuttaa yhteisön toimivuuteen. Samasta hoitomuodosta kumpuavat seuraamuskäytännöt ja ojennukset koettiin yhteisössä tulosten perusteella toimivina ja perusteltuina. Myös palveluohjauksen menetelmät toimivat yhteisössä hyvin ja asukkaat kokivat saaneensa kaikki tarvitsemansa palvelut sekä tuen.
Teoreettinen viitekehys opinnäytetyössä käsittelee asunnottomuuden ilmiötä Suomessa, nuorten asunnottomuutta ja asunto ensin -periaatetta, sekä yhteisöllisyyttä, yhteisöhoitoa ja palveluohjausta tuetussa asumisessa. Aihetta lähestyttiin laadullisen tutkimuksen keinoin hyödyntäen teemahaastattelun ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmiä. Haastateltavia oli yhteensä neljä Itäviitta-yhteisöstä pois muuttanutta asukasta, jotka olivat asuneet yhteisössä aina sen perustamisesta viime vuosiin.
Tutkimusaineiston analyysin tulokset jaettiin tukiprosessin vaiheiden mukaisesti: kiinnittymisvaihe, muutosvaihe ja irrottautumisvaihe. Kiinnittyminen ja sopeutuminen yhteisöön sujui hyvin, vaikka yhteisöllisyys oli aluksi vierasta. Tuettuun asumiseen kiinnittymisen myötä koettiin muiden tarvittavien palveluiden piiriin pääseminen helpommaksi. Yhteisön vertaistuki ja yhteisövalmentajalta saatu yksilöllinen tuki koettiin merkityksellisinä omassa muutostyössä, ja tuen määrän kukin haastateltava koki riittävänä myös poismuuttovaiheessa. Onnistuneessa irrottautumisessa tuloksellinen muutostyö sekä tavoitteiden saavuttaminen koettiin edesauttavina tekijöinä.
Haastateltavien taustalla oli eri asunnottomuuden muotoja, ja asunto ensin -periaate toteutuu yhteisössä osittain. Asumisyhteisön yhteisöllisyys mukailee terapeuttisen yhteisöllisyyden käsitettä, jossa vertaistuki on tärkeää ja asukkaat osallistuvat päätöksentekoon ja toimintaan. Yhteisöhoidon periaatteiden mukaisesti jokainen yksilö vaikuttaa yhteisön toimivuuteen. Samasta hoitomuodosta kumpuavat seuraamuskäytännöt ja ojennukset koettiin yhteisössä tulosten perusteella toimivina ja perusteltuina. Myös palveluohjauksen menetelmät toimivat yhteisössä hyvin ja asukkaat kokivat saaneensa kaikki tarvitsemansa palvelut sekä tuen.