Vammaisten hyvinvointi ja esteettömyys Keravalla : Kysely Keravan vammaispoliittisen ohjelman tueksi
Visti, Erja (2017)
Visti, Erja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702031955
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702031955
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni koostuu kyselystä ja kyselyn tulosten analysoinnista. Se on osa Keravan kaupungin vammaispoliittisen ohjelman 2017 – 2022 valmistelua. Keravan vammaispoliittiseen ohjelmaan halutaan kirjata konkreettisia korjaus- ja kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla turvataan vammaisten oikeudenmukainen asema. Opinnäytetyöni tavoitteena oli tuottaa tätä käytännönläheistä kehittämistietoa suunnittelun ja toteutuksen tueksi.
Suomen vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) sisältöalueet ovat osittain opinnäytetyöni taustalla. VAMPO toimii suunnannäyttäjänä kunnallisille vammaispoliittisille ohjelmille. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen nostetaan yhdeksi tavoitteeksi Keravan kaupungin strategiassa 2020. Siinä painotetaan myös asiakaslähtöistä palvelurakennetta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu vammaispoliittisen ohjelman aihealueisiin liittyvästä teoriasta, vammaisuuden tutkimuksista, hyvinvoinnin ja esteettömyyden tutkimuksista, täysivaltaisen kansalaisuuden tutkimuksista ja opinnäytetyön kyselyn tuloksista. Opinnäytetyössä kuvaan kyselyn prosessin, tutkimustulokset ja johtopäätökset.
Kysely toteutettiin sähköisenä ja paperisena. Tutkimusote oli määrällinen. Kyselykaavakkeen kysymykset ja väittämät jakaantuivat käsitteiden hyvinvointi ja esteettömyys alle. Kyselylomakkeessa käsitteen hyvinvointi alle kuuluivat aihealueet itsenäinen elämä ja elämänlaatu, terveydenhuolto ja kuntoutus, ilonaiheet, koulutus, työ ja asuminen. Esteettömyyden alle kuuluivat liikkuminen, turvallisuus, tiedonsaanti, rakennettu ympäristö, toimijuus ja osallisuus. Jokaisesta tutkimuksen aihealueesta nostin esille kolme huonointa vaihtoehtoa. Ei-vammaisten ja vammaisten vastaukset analysoin erikseen.
Opinnäytetyönä tekemäni kysely toimi kuntalaisten yhtenä vaikuttamisen välineenä. Tiedon kerääminen onnistui vain osittain, koska kyselyyn vastasi ainoastaan 50 henkilöä. Vähäinen osallistujamäärä saattoi johtua sähköisestä verkkokyselymenetelmästä, kyselyn tiedottamisen vähyydestä tai aiheen epäkiinnostavuudesta.
Kyselyn vastaukset olivat vammaisten osalta samansuuntaisia kuin valtakunnallisessa vammaispoliittisessa ohjelmassa esitetään. Vammaiset olivat tyytymättömiä omien asioiden hoitamiseen ja toimeentuloon ja he toivoivat asennemuutosta erilaisten ihmisten kohtaamisessa. Hyvinvointia tuottivat molemmille vastaajaryhmille perhe-elämä, asuminen ja koulutusmahdollisuudet. Keravalla ilon aiheita olivat asumisen olosuhteet, liikunta, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet, palvelut ja ympäristön saasteettomuus. Vastaavasti vähiten iloa tuottivat luottamus kunnan päättäjiin, vanhuksista huolehtiminen, työllisyystilanne ja asukkaiden yhteishenki. Vammaisten mielestä itsemääräämisoikeus ja esteettömyys eivät toteudu terveydenhuollon toiminnoissa. Vammaiset olivat tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa olla mukana omien asioiden hoidossa, hoitosuunnitelmien teossa, omien palvelujen suunnittelussa, järjestämisessä ja palveluista päätettäessä. Vammaiset kokivat tiedonsaannissa puutteita. He toivoivat tiedottamiskeinojen ja kanavien monipuolistamista ja nykyaikaistamista. Julkiseen liikenteeseen ja turvallisuuteen toivottiin myös parannuksia.
Asiasanat: yhdenvertaisuus, täysivaltainen kansalaisuus, osallisuus, hyvinvointi, esteettömyys
Suomen vammaispoliittisen ohjelman (VAMPO) sisältöalueet ovat osittain opinnäytetyöni taustalla. VAMPO toimii suunnannäyttäjänä kunnallisille vammaispoliittisille ohjelmille. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen nostetaan yhdeksi tavoitteeksi Keravan kaupungin strategiassa 2020. Siinä painotetaan myös asiakaslähtöistä palvelurakennetta.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu vammaispoliittisen ohjelman aihealueisiin liittyvästä teoriasta, vammaisuuden tutkimuksista, hyvinvoinnin ja esteettömyyden tutkimuksista, täysivaltaisen kansalaisuuden tutkimuksista ja opinnäytetyön kyselyn tuloksista. Opinnäytetyössä kuvaan kyselyn prosessin, tutkimustulokset ja johtopäätökset.
Kysely toteutettiin sähköisenä ja paperisena. Tutkimusote oli määrällinen. Kyselykaavakkeen kysymykset ja väittämät jakaantuivat käsitteiden hyvinvointi ja esteettömyys alle. Kyselylomakkeessa käsitteen hyvinvointi alle kuuluivat aihealueet itsenäinen elämä ja elämänlaatu, terveydenhuolto ja kuntoutus, ilonaiheet, koulutus, työ ja asuminen. Esteettömyyden alle kuuluivat liikkuminen, turvallisuus, tiedonsaanti, rakennettu ympäristö, toimijuus ja osallisuus. Jokaisesta tutkimuksen aihealueesta nostin esille kolme huonointa vaihtoehtoa. Ei-vammaisten ja vammaisten vastaukset analysoin erikseen.
Opinnäytetyönä tekemäni kysely toimi kuntalaisten yhtenä vaikuttamisen välineenä. Tiedon kerääminen onnistui vain osittain, koska kyselyyn vastasi ainoastaan 50 henkilöä. Vähäinen osallistujamäärä saattoi johtua sähköisestä verkkokyselymenetelmästä, kyselyn tiedottamisen vähyydestä tai aiheen epäkiinnostavuudesta.
Kyselyn vastaukset olivat vammaisten osalta samansuuntaisia kuin valtakunnallisessa vammaispoliittisessa ohjelmassa esitetään. Vammaiset olivat tyytymättömiä omien asioiden hoitamiseen ja toimeentuloon ja he toivoivat asennemuutosta erilaisten ihmisten kohtaamisessa. Hyvinvointia tuottivat molemmille vastaajaryhmille perhe-elämä, asuminen ja koulutusmahdollisuudet. Keravalla ilon aiheita olivat asumisen olosuhteet, liikunta, urheilu- ja kuntoilumahdollisuudet, palvelut ja ympäristön saasteettomuus. Vastaavasti vähiten iloa tuottivat luottamus kunnan päättäjiin, vanhuksista huolehtiminen, työllisyystilanne ja asukkaiden yhteishenki. Vammaisten mielestä itsemääräämisoikeus ja esteettömyys eivät toteudu terveydenhuollon toiminnoissa. Vammaiset olivat tyytymättömiä mahdollisuuksiinsa olla mukana omien asioiden hoidossa, hoitosuunnitelmien teossa, omien palvelujen suunnittelussa, järjestämisessä ja palveluista päätettäessä. Vammaiset kokivat tiedonsaannissa puutteita. He toivoivat tiedottamiskeinojen ja kanavien monipuolistamista ja nykyaikaistamista. Julkiseen liikenteeseen ja turvallisuuteen toivottiin myös parannuksia.
Asiasanat: yhdenvertaisuus, täysivaltainen kansalaisuus, osallisuus, hyvinvointi, esteettömyys