Käsikirja henkilökunnalle mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen terveyden seurantaan Palvelukoti Huvikummussa
Antila, Tuija; Marttila, Minna (2010)
Antila, Tuija
Marttila, Minna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003022659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003022659
Tiivistelmä
Opinnäytetyö perustuu Palvelukoti Huvikummun pyyntöön laatia käsikirja henkilökunnalle helpottamaan mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen hoidon seurantaa. Mielenterveyskuntoutuksessa keskitytään usein hoitamaan ja seuraamaan kuntoutujan psyykkistä vointia ja sen tuomia muutoksia, mutta kokonaisvaltaisen terveyden seuranta ja mahdollisten somaattisten vaivojen hoito jää vähemmälle huomiolle. Käsikirjan tarkoitus on auttaa kehittämään mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaista hoitoa ja kuntoutusta sekä niiden seurantaa.
Aineisto kerättiin keskustelemalla Palvelukoti Huvikummun henkilökunnan kanssa useaan kertaan ja näin kartoitettiin asukkaiden kokonaisvaltaista hoitoa. Tietoa hankittiin alan kirjallisuudesta sekä teorian tueksi konsultoimalla asiantuntijoita, jotka työskentelevät mielenterveyskuntoutujien parissa. Tavoitteena oli selvittää, mitä kaikkea pitäisi huomioida hyvän perusterveydentilan saavuttamiseksi.
Opinnäytetyön tuloksissa nousi esiin mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen terveyden seurannan merkitys ja siinä ilmeneviä puutoksia. Mielenterveyskuntoutujien somaattisten ja psykosomaattisten oireiden seuranta on haasteellista, koska he voivat olla hyvin sairaudentunnottomia ja hoitokielteisiä, jotkut heistä taas saattavat somatisoida herkästi. On vaikea tunnistaa, milloin oireet ovat todellisia eivätkä esimerkiksi mielenterveyskuntoutujan harhamaailmaan liittyviä. Mielenterveyskuntoutujan somaattisiin oireisiin tulee reagoida ja puuttua siitäkin huolimatta, että ne voivat olla mielikuvituksen tuotetta tai huomion hakua. Mielenterveyskuntoutujalla saattaa olla ongelmia tunnistaa kehonsa viestejä, lisäksi esimerkiksi heidän kipukynnyksensä voi olla niin korkea, että se vaikeuttaa viestien tulkintaa. Hoitohenkilökunnan on vaikea tulkita mielenterveyskuntoutujan viestejä, koska ne eivät aina ole johdonmukaisia, ja koska kuntoutujan sanallinen viestintä voi olla hyvin puutteellista.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina. Toiminnallisen opinnäytetyön tekstistä selviää miksi, mitä ja miten työ tehtiin, millainen prosessi oli ja millaisiin johtopäätöksiin työssä päästiin. Opinnäytetyön tuotoksena on käsikirja. Se sisältää informatiivisen osan, terveystietolomakkeen ja seurantalomakkeen. Informatiiviseen osaan tulee otteita kirjallisesta työstä. Terveystietolomakkeeseen täydennetään terveystietoja ja havaintoja mielenterveyskuntoutujasta. Seurantalomakkeeseen merkitään tärkeitä tietoja, kuten painonseuranta ja laboratoriotutkimusten seuranta.
Aineisto kerättiin keskustelemalla Palvelukoti Huvikummun henkilökunnan kanssa useaan kertaan ja näin kartoitettiin asukkaiden kokonaisvaltaista hoitoa. Tietoa hankittiin alan kirjallisuudesta sekä teorian tueksi konsultoimalla asiantuntijoita, jotka työskentelevät mielenterveyskuntoutujien parissa. Tavoitteena oli selvittää, mitä kaikkea pitäisi huomioida hyvän perusterveydentilan saavuttamiseksi.
Opinnäytetyön tuloksissa nousi esiin mielenterveyskuntoutujien kokonaisvaltaisen terveyden seurannan merkitys ja siinä ilmeneviä puutoksia. Mielenterveyskuntoutujien somaattisten ja psykosomaattisten oireiden seuranta on haasteellista, koska he voivat olla hyvin sairaudentunnottomia ja hoitokielteisiä, jotkut heistä taas saattavat somatisoida herkästi. On vaikea tunnistaa, milloin oireet ovat todellisia eivätkä esimerkiksi mielenterveyskuntoutujan harhamaailmaan liittyviä. Mielenterveyskuntoutujan somaattisiin oireisiin tulee reagoida ja puuttua siitäkin huolimatta, että ne voivat olla mielikuvituksen tuotetta tai huomion hakua. Mielenterveyskuntoutujalla saattaa olla ongelmia tunnistaa kehonsa viestejä, lisäksi esimerkiksi heidän kipukynnyksensä voi olla niin korkea, että se vaikeuttaa viestien tulkintaa. Hoitohenkilökunnan on vaikea tulkita mielenterveyskuntoutujan viestejä, koska ne eivät aina ole johdonmukaisia, ja koska kuntoutujan sanallinen viestintä voi olla hyvin puutteellista.
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina. Toiminnallisen opinnäytetyön tekstistä selviää miksi, mitä ja miten työ tehtiin, millainen prosessi oli ja millaisiin johtopäätöksiin työssä päästiin. Opinnäytetyön tuotoksena on käsikirja. Se sisältää informatiivisen osan, terveystietolomakkeen ja seurantalomakkeen. Informatiiviseen osaan tulee otteita kirjallisesta työstä. Terveystietolomakkeeseen täydennetään terveystietoja ja havaintoja mielenterveyskuntoutujasta. Seurantalomakkeeseen merkitään tärkeitä tietoja, kuten painonseuranta ja laboratoriotutkimusten seuranta.