Työajanseurantaan perustuva työajan kehittämisprojekti päiväkodissa

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin ja kehitettiin Espoolaisen päiväkodin varhaiskasvattajien työajan käyttöä, organisointia ja hallintaa. Vuoden kestäneeseen kehittämisprojektiin osallistui 18 työntekijää. Tarkoituksena oli tutkia työajan käyttöä päiväkodissa kokonaisvaltaisesti, tuoda näkyväksi varhaiskasvattajien työtä sekä löytää keinoja eheyttää varhaiskasvattajien työajan käyttöä pedagogisesta näkökulmasta.

Työntekijät vastasivat työaikaa koskevaan kyselyyn opinnäytetyöprosessin alussa ja lopussa. Työajan käytön tutkiminen tapahtui viikon kestävän työajanseurannan avulla. Tiedonkeruuta jatkettiin osallistavin menetelmin. Aineiston analyysi tehtiin sisällön analyysinä ja yksinkertaisin kvantitatiivisin menetelmin. Tuloksista käytiin ryhmäkeskusteluja ja niiden pohjalta päiväkodin työtiimien oli tarkoitus valita ryhmälleen kehittämiskohde. Kehittämistyö ei pääasiallisesti lähtenyt käyntiin, joten sitä jatkettiin yhteisten keskustelujen ja reflektoinnin avulla. Projektin puolivälissä pidettiin välireflektio ryhmämuotoisina teemahaastatteluina.

Työajan käytön osalta selkeitä eroja lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien työnkuvissa ei ilmennyt ja osa työntekijöistä toivoi työnkuvien tarkempaa määrittelyä. Erot työajan käytössä olivat suuria yksilö- ja tiimikohtaisesti. Työntekijöiden on vaikea arvioida mihin työaika kuluu. Työajan ei koettu olevan riittävä. Työtehtäviä tehtiin yhtäaikaisesti, ylitöitä kertyi, kaikki eivät pystyneet aina pitämään lakisääteistä taukoa ja osa työntekijöistä teki töitä myös vapaa-ajalla. Lapsiryhmän ulkopuolisen työn järjestäminen koettiin haastavaksi. Aktiivinen vuorovaikutus lasten kanssa ja lasten yksilöllinen huomiointi jäävät vähäisiksi. Kokouksiin, laitoshuollollisiin tehtäviin ja lasten passiiviseen valvontaan työntekijät kokivat kuluttavansa liian paljon aikaa. Työajanseurannan ei koettu toimivan työnkehittämisen välineenä. Kehittämistyötä vaikeutti ajanpuute sekä motivaation, tiedonjaon ja reflektoinnin ongelmat. Päiväkodeissa tulisi panostaa enemmän reflektio-osaamisen vahvistamiseen sekä työntekijöiden itseohjautuvuuden tukemiseen työaikaan liittyvissä asioissa.

The purpose of this thesis was to study and develop the use, organization and management of early childhood educators’ working hours in a municipal daycare center in Espoo. 18 employees attended this one year long development project. The aim was to comprehensively examine the use of working hours in a daycare center, to clarify early childhood educators’ work and also to find ways to improve the use of working hours from a pedagogical point of view.

Employees answered to a questionnaire about working hours in the beginning and at the end of the project. Examination of working hours took place by way of week-long monitoring of working hours. The data collection was extended by using participatory methods. Data analysis was carried out by using content analysis and simple quantitative methods. Group discussions were conducted about the results, on the basis of which the work teams were supposed to choose what they wanted to develop. The development did not start as planned so it was continued through joint discussions and reflection. An interim reflection was conducted in the middle of the project with themed interviews in groups.

There were no clear differences in the use of working time between kindergarten teachers and childminders. Employees wished for more precise definition of job descriptions. Differences in working hours were great both individually and between the working teams. Employees have difficulties to assess how they use their working hours. Working hours were not considered to be enough, some worked overtime, tasks were carried out simultaneously, not all were able to always keep the statutory break and a few worked in their free time. To organize time for work outside the childgroup was challenging. There was limited time for active interaction with children and to give them individual attention. Employees felt that meetings, facility maintenance and passive supervising of children take too much time. Monitoring of hours was not seen as a functioning tool to develop the use of working hours. Lack of time, problems in motivation, information sharing and reflective skills made development work difficult. In daycare centers more emphasis should be put on strengthening reflective skills and employees should be supported to be more self-directed in matters relating to working hours.