Teemaluennoista luoviin menetelmiin : läheisen itsemurhan kohdanneiden tarpeita ja toiveita vertaistukiryhmätoiminnalle
Tirkkonen, Malla (2017)
Tirkkonen, Malla
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702282783
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702282783
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää läheisen itsemurhan kohdanneiden kokemuksia ja käsityksiä tarvittavan vertaistuen laadusta sekä sisällöstä. Opinnäytetyö toteutettiin valtakunnalliselle surutyön vertaistukijärjestölle, Surunauha ry:lle, joka pyrkii tukemaan läheisen itsemurhan kokeneiden selviytymistä erilaisten vertaistukimuotojen avulla sekä vaikuttamaan yhteiskunnallisesti lisäämällä avointa keskustelua itsemurhista. Tutkielman tarkoitus oli tuottaa Surunauhalle sellaista tietoa, jonka avulla se voi kehittää vertaistukiryhmiensä toimintaa läheisen itsemurhan kohdanneiden tarpeita vastaavaksi.
Tutkielman tietoperusta liittyy itsemurhailmiöön, läheisen kokemuksen erityisyyteen, traumaattisen tapahtuman ja surutyön erityispiirteisiin sekä vertaistukeen. Itsemurhailmiön vaikutusten moniulotteisuus on tuotu esille myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Tässä kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkielmassa huomio kohdistui itsemurhailmiöön liittyvien merkitysten ilmenemiseen sekä tutkimiseen kyseisessä kohderyhmässä. Tutkielmassa käytettiin myös kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tutkimuksellinen painopiste oli läheisen itsemurhan kohdanneiden käsityksissä ja kokemuksissa tarvittavasta tuesta. Kyselylomakkeen vastaajille annettiin mahdollisuus tuoda laajasti esille surutyön varrella toimivaksi koettuja vertaistuen muotoja tai menetelmiä, joista he kokivat voivan olla apua ja tukea selviytymisessä. Tutkimusaineisto lajiteltiin ja analysoitiin sisällön erittelyn avulla tutkielman tarkoitusta ja tulkittavuutta mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla.
Tutkielma toi kattavasti esille läheisen itsemurhan kohdanneiden toiveita ja koettuja tarpeita. Vastaajia oli paljon (63), mikä viittasi tahtoon vaikuttaa vertaistuen kehittämiseen ja omaan selviytymiseen. Yli puolet vastaajista ei ollut käynyt Surunauhan vertaistukiryhmissä ja ryhmissä käyneistä valtaosa piti ryhmän merkitystä vähintään melko tärkeänä selviytymisessään. Suuri vastaajamäärä ja laaja kiinnostus erilaisiin menetelmiin sekä toimintamuotoihin kertovat sekä avun ja tuen tarpeesta että kiinnostuksesta kokeilla uutta. Vaikka nykyinen toiminta koettiin hyväksi ja merkitykselliseksi, voi kehittäminen sekä tuoda uusia osallistujia vertaistukiryhmätoimintaan että tuottaa suurempaa hyötyä nykyisille osallistujille. Näin ollen kehittämisen vaikutus voi olla myös yhteiskunnallinen. Tämän tutkielman kehittämisehdotukset kohdistuvat tuloksista ilmenneisiin tarpeisiin vastaamiseen.
Yhteisöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla sosiaalialan palveluiden kehittämisen tulisi olla jatkuvaa, jotta asiakkaiden tai marginaaliryhmien yksilöllisiin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti traumaattisen tapahtuman, kuten läheisen itsemurhan, kohdanneiden ihmisten mahdollisimman varhainen, toimiva ja oikein kohdistunut tuki on ensiarvoisen tärkeää.
Tutkielman tietoperusta liittyy itsemurhailmiöön, läheisen kokemuksen erityisyyteen, traumaattisen tapahtuman ja surutyön erityispiirteisiin sekä vertaistukeen. Itsemurhailmiön vaikutusten moniulotteisuus on tuotu esille myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
Tässä kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkielmassa huomio kohdistui itsemurhailmiöön liittyvien merkitysten ilmenemiseen sekä tutkimiseen kyseisessä kohderyhmässä. Tutkielmassa käytettiin myös kvantitatiivista eli määrällistä menetelmää. Tutkimuksellinen painopiste oli läheisen itsemurhan kohdanneiden käsityksissä ja kokemuksissa tarvittavasta tuesta. Kyselylomakkeen vastaajille annettiin mahdollisuus tuoda laajasti esille surutyön varrella toimivaksi koettuja vertaistuen muotoja tai menetelmiä, joista he kokivat voivan olla apua ja tukea selviytymisessä. Tutkimusaineisto lajiteltiin ja analysoitiin sisällön erittelyn avulla tutkielman tarkoitusta ja tulkittavuutta mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla.
Tutkielma toi kattavasti esille läheisen itsemurhan kohdanneiden toiveita ja koettuja tarpeita. Vastaajia oli paljon (63), mikä viittasi tahtoon vaikuttaa vertaistuen kehittämiseen ja omaan selviytymiseen. Yli puolet vastaajista ei ollut käynyt Surunauhan vertaistukiryhmissä ja ryhmissä käyneistä valtaosa piti ryhmän merkitystä vähintään melko tärkeänä selviytymisessään. Suuri vastaajamäärä ja laaja kiinnostus erilaisiin menetelmiin sekä toimintamuotoihin kertovat sekä avun ja tuen tarpeesta että kiinnostuksesta kokeilla uutta. Vaikka nykyinen toiminta koettiin hyväksi ja merkitykselliseksi, voi kehittäminen sekä tuoda uusia osallistujia vertaistukiryhmätoimintaan että tuottaa suurempaa hyötyä nykyisille osallistujille. Näin ollen kehittämisen vaikutus voi olla myös yhteiskunnallinen. Tämän tutkielman kehittämisehdotukset kohdistuvat tuloksista ilmenneisiin tarpeisiin vastaamiseen.
Yhteisöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla sosiaalialan palveluiden kehittämisen tulisi olla jatkuvaa, jotta asiakkaiden tai marginaaliryhmien yksilöllisiin tarpeisiin pystyttäisiin vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti traumaattisen tapahtuman, kuten läheisen itsemurhan, kohdanneiden ihmisten mahdollisimman varhainen, toimiva ja oikein kohdistunut tuki on ensiarvoisen tärkeää.