Tuloskortin käyttäminen strategisten tavoitteiden mittaamiseen Epilepsialiitossa

Abstract

Opinnäytetyöllä pyrittiin löytämään vastauksia siihen, minkälainen taloudellinen mittaristo tukee strategisia tavoitteita ja minkälaisia asioita on huomioitava ”ei taloudellista voittoa tavoittelevan yhdistyksen” mittaristossa. Järjestön on tärkeää tuoda esille muun muassa rahoittajille ja muille sidosryhmille se, mitä julkisilla varoilla on saatu aikaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Epilepsialiitto ry:lle tasapainotettu mittaristo, jota se voi käyttää strategisten tavoitteiden mittaamiseen ja joka toimii myös yhtenä arviointivälineenä. Tasapainotettu mittaristo pohjautuu Kaplanin ja Nortonin suunnittelemaan balanced scorecard –malliin.

Opinnäytetyön tutkimustapana käytettiin tapaustutkimusta. Aineisto pohjautui strategiasta ja tasapainotetusta mittaristosta kertovaan kirjallisuuteen ja aikaisempiin opinnäytetöihin. Lisäksi käytettiin kohdeyhdistyksen omia dokumentteja kuten vuosikertomuksia, strategia 2020 asiakirjaa sekä internetiä. Apuna olivat myös Epilepsialiiton johtoryhmän jäsenten haastattelut.

Epilepsialiiton strategian mukaiset kolme toimintalinjausta ovat yhteisö välittää ja arki sujuu sekä uusin tieto ja tutkimus epilepsiaa sairastavien hyödyksi. Tasapainotettuun mittaristoon suunniteltiin strategisten tavoitteiden päämääristä sopivimmat neljä näkökulmaa. Näkökulmiksi valittiin asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, talous ja resurssit, prosessit sekä oppiminen ja kasvu. Kullekin näkökulmalle määriteltiin johtoryhmän jäsenten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen kriittiset menestystekijät. Kriittisten menestystekijöiden pohjalta johdettiin mittarit. Mittaristoon valittiin olennaisia ja selkeitä mitattavia suureita. Epilepsialiitto määrittää pääosin itse mittareiden tavoitetason.

Opinnäytetyön tuloksena löydettiin vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin ja saatiin Epilepsialiitto ry:lle tasapainotettu mittaristo, jota yhdistys voi hyödyntää strategisten tavoitteiden seuraamisessa.

The purpose of this thesis was to investigate the type of financial indicators that support the strategic goals and what issues need to be focused on in the indicators of a non-profit association. It is important for a non-profit association to declare, amongst other things, financiers and other financing stakeholders that provide public funding. The aim of this study was to develop the Finnish Epilepsy Association’s balanced scorecard, which could then be used to measure strategic objectives, and also serves as an assessment tool. The balanced scorecard was based on Kaplan and Norton's model design.

The research method of the thesis was a case study. The material was based on strategy, related balanced narrative literature and previous theses. In addition, the association's own documents were used, such as annual reports, their Strategy for 2020, as well as their web pages. Supporting material was also obtained from interviews with the Finnish Epilepsy Association’s executive committee members.

The Finnish Epilepsy Association's three spheres of strategy are community care, everyday life work and the utilisation of the latest information and research. The balanced scorecard was designed to include the four most suitable approaches according to the association’s strategic objectives. The approaches chosen were client and social impact, economical aspects and resources, processes as well as learning and growth. The critical success factors for each approach were defined following discussions with the members of the executive board, and were used to derive the indicators. The balanced scorecard was made on the most essential a choices and clear quality measurements. The Finnish Epilepsy Association defined most of the indicators for the benchmarking targets.

The thesis was successful and achieved its goal. In addition a balanced scorecard was provided to the Finnish Epilepsy Association that corresponded to their needs, which the association can utilize in the measuring of strategic goals.