Lapsiperheet lastensuojelun asiakkaina
Pitkänen, Eija (2017)
Pitkänen, Eija
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703062965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703062965
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa Morfeus-hankkeelle suomalaisten lapsiperheiden lastensuojelun asiakkuuksista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia ovat Suomessa lastensuojelun asiakkaina olevien lapsiperheiden lapset sekä mitkä syyt johtavat lapsiperheen lastensuojelun asiakkuuteen ja lastensuojelutarpeen selvityksen tekemiseen.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Aalto yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen monitieteinen kehittämisprojekti Morfeus-hanke. Hanke toteutetaan 1.1.2015-30.6.2017. Projektin tavoitteena on selvittää, miten organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä voidaan toteuttaa ja tulevaisuudessa parantaa hyvinvointipalveluissa, huomioiden erityisesti toimintaympäristöt ja asiakaslähtöisyys. Morfeus-hanke on keskittynyt tarkastelemaan hyvinvointialan yrityksien, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden sekä niiden välisten suhteiden ja yhteistyön sujuvuutta. Hyvinvointipalveluista tarkemman tutkinnan kohteeksi valittiin päihde- ja mielenterveys- sekä lastensuojelupalvelut.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää tutkittavasta aiheesta aikaisempia tutkimuksia ja tulkita uudestaan näiden tutkimuksien tuloksia. Opinnäytetyössä lähestymistapa oli narratiivinen eli kuvaileva. Narratiivinen lähestymistapa mahdollisti tutkimusmateriaalin tiivistämisen yleiskatsauksena ilman tarkkoja sääntöjä tai tiukkoja rajoituksia.
Opinnäytetyöhön valikoitunut aineisto kerättiin erilaisia tietokantoja hyödyntäen. Hakusanat valikoituivat opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Hakusanoja olivat lapsiperhe, lastensuojelu, huostaanotto ja lastensuojelun syyt. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Sisällönanalyysi mahdollistaa tutkimusten analysoinnin systemaattisesti ja objektiivisesti. Analyysin avulla tutkittavasta aineistosta pystyttiin muodostamaan kuvaus yleistetyssä sekä tiivistetyssä muodossa.
Tutkimustulosten mukaan yleisin syy lapsiperheiden lastensuojelun asiakkuuden alkamiseen ja lapsen huostaanottoon oli vanhempien ja/tai lasten päihdeongelmat sekä vanhempien mielenterveysongelmat. Myös lapsen iällä näytti olevan vaikutusta asiakkuuden alkamiseen.
Tutkimustuloksista ilmenee lapsiperheiden yleinen avun ja tuen tarve. Vanhemmat tuntuvat tarvitsevan apua vanhemmuuteen ja sen tukemiseen jo lapsen ollessa hyvin pieni. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä vanhempien jaksamattomuus, avuttomuus ja osaamattomuus nousivat vahvasti esille syinä lapsen huostaanottoon. Teini-ikäisillä suurimpina syinä huostaanottoon nousivat esille päihteidenkäyttö sekä mielenterveysongelmat.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Aalto yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteinen monitieteinen kehittämisprojekti Morfeus-hanke. Hanke toteutetaan 1.1.2015-30.6.2017. Projektin tavoitteena on selvittää, miten organisaatiorajoja ylittävää yhteistyötä voidaan toteuttaa ja tulevaisuudessa parantaa hyvinvointipalveluissa, huomioiden erityisesti toimintaympäristöt ja asiakaslähtöisyys. Morfeus-hanke on keskittynyt tarkastelemaan hyvinvointialan yrityksien, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden sekä niiden välisten suhteiden ja yhteistyön sujuvuutta. Hyvinvointipalveluista tarkemman tutkinnan kohteeksi valittiin päihde- ja mielenterveys- sekä lastensuojelupalvelut.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää tutkittavasta aiheesta aikaisempia tutkimuksia ja tulkita uudestaan näiden tutkimuksien tuloksia. Opinnäytetyössä lähestymistapa oli narratiivinen eli kuvaileva. Narratiivinen lähestymistapa mahdollisti tutkimusmateriaalin tiivistämisen yleiskatsauksena ilman tarkkoja sääntöjä tai tiukkoja rajoituksia.
Opinnäytetyöhön valikoitunut aineisto kerättiin erilaisia tietokantoja hyödyntäen. Hakusanat valikoituivat opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Hakusanoja olivat lapsiperhe, lastensuojelu, huostaanotto ja lastensuojelun syyt. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysiä hyödyntäen. Sisällönanalyysi mahdollistaa tutkimusten analysoinnin systemaattisesti ja objektiivisesti. Analyysin avulla tutkittavasta aineistosta pystyttiin muodostamaan kuvaus yleistetyssä sekä tiivistetyssä muodossa.
Tutkimustulosten mukaan yleisin syy lapsiperheiden lastensuojelun asiakkuuden alkamiseen ja lapsen huostaanottoon oli vanhempien ja/tai lasten päihdeongelmat sekä vanhempien mielenterveysongelmat. Myös lapsen iällä näytti olevan vaikutusta asiakkuuden alkamiseen.
Tutkimustuloksista ilmenee lapsiperheiden yleinen avun ja tuen tarve. Vanhemmat tuntuvat tarvitsevan apua vanhemmuuteen ja sen tukemiseen jo lapsen ollessa hyvin pieni. Vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä vanhempien jaksamattomuus, avuttomuus ja osaamattomuus nousivat vahvasti esille syinä lapsen huostaanottoon. Teini-ikäisillä suurimpina syinä huostaanottoon nousivat esille päihteidenkäyttö sekä mielenterveysongelmat.