Gender-perspektiivi Merivoimien kriisinhallinnassa
Ojala, Elena (2017)
Ojala, Elena
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703183452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703183452
Tiivistelmä
Kriisinhallintatoiminnassa on voimistunut näkemys, että kriisialueilla miesten, naisten ja lasten tilanteet, ongelmat ja turvallisuusuhat ovat pääsääntöisesti toisistaan poikkeavia, ja että tämä tulee ottaa huomioon kriisinhallinnassa ja muussa yhteiskunnan jälleenrakennusta tukevassa toiminnassa.
Tähän liittyen YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325, ”naiset, rauha ja turvallisuus”. Päätöslauselman tavoitteena on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa. Lisäksi pyritään lisäämään naisten ja tyttöjen suojelua, ihmisoikeuksien toteutumista ja heidän turvallisuuttaan. Ilman tällaista kehitystä on hyvin vaikea rakentaa kestävää vakautta ja rauhantilaa konflikteista toipuvissa maissa - yhteiskunnallista kehitystä ei tapahdu ilman turvallisuutta, eikä turvallisuus lisäänny ilman yhteiskunnallista kehitystä.
Tämän tutkimustyön tavoitteena on tutkia toimintamalleja, joilla implementoidaan gender- perspektiivi osaksi Puolustusvoimien turvallisuusjohtamista merivoimallisissa operaatioissa. Aihe on liian laaja lähteä tutkimaan toimintatapamalleja koskien kaikkia Puolustusvoimien kriisinhallintaoperaatioita, joten tämä työ on rajattu koskemaan vain Merivoimien kriisinhallintaoperaatioita, joita on tällä hetkellä kaksi: EUNAVFOR SOMALIA (Atalanta) ja EUNAVFOR MED (Sophia).
Tässä työssä tarkastelen seuraavia kokonaisuuksia:
- Selvitetään Merivoimien gender-perspektiivin toteutuksen nykytila kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa
- Esitetään keinoja gender-perspektiivin implementoimiseksi osaksi Merivoimien jokapäiväistä toimintaa ja kriisinhallintaoperaatioita.
Työssä pyritään löytämään Merivoimille sopiva malli operoida missä päin maailman tahansa huomioiden kulttuurilliset kontekstit. Tämä kuitenkin vaatii operatiivisen tason ohjausta ja johtamista. Työssä pyritään löytämään ratkaisuja johtamiskulttuurin muutokseen. Koska ilman tätä ei saavuteta toimintatapamuutosta eikä onnistuta implementoimaan gender-perspektiiviä osaksi kriisinhallintaoperaatioita tai osaksi jokapäiväisiä rutiineja. Tätä kautta pyritään vaikuttamaan yksilötasolla, jotta tapahtuu muutos ajattelussa ja käyttäytymisessä. Koko organisaation muutos lähtee yksilötasolta.
Tähän liittyen YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuonna 2000 päätöslauselman 1325, ”naiset, rauha ja turvallisuus”. Päätöslauselman tavoitteena on vahvistaa naisten roolia ja päätösvaltaa konfliktien ehkäisyssä, ratkaisemisessa ja rauhanrakentamisessa. Lisäksi pyritään lisäämään naisten ja tyttöjen suojelua, ihmisoikeuksien toteutumista ja heidän turvallisuuttaan. Ilman tällaista kehitystä on hyvin vaikea rakentaa kestävää vakautta ja rauhantilaa konflikteista toipuvissa maissa - yhteiskunnallista kehitystä ei tapahdu ilman turvallisuutta, eikä turvallisuus lisäänny ilman yhteiskunnallista kehitystä.
Tämän tutkimustyön tavoitteena on tutkia toimintamalleja, joilla implementoidaan gender- perspektiivi osaksi Puolustusvoimien turvallisuusjohtamista merivoimallisissa operaatioissa. Aihe on liian laaja lähteä tutkimaan toimintatapamalleja koskien kaikkia Puolustusvoimien kriisinhallintaoperaatioita, joten tämä työ on rajattu koskemaan vain Merivoimien kriisinhallintaoperaatioita, joita on tällä hetkellä kaksi: EUNAVFOR SOMALIA (Atalanta) ja EUNAVFOR MED (Sophia).
Tässä työssä tarkastelen seuraavia kokonaisuuksia:
- Selvitetään Merivoimien gender-perspektiivin toteutuksen nykytila kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa
- Esitetään keinoja gender-perspektiivin implementoimiseksi osaksi Merivoimien jokapäiväistä toimintaa ja kriisinhallintaoperaatioita.
Työssä pyritään löytämään Merivoimille sopiva malli operoida missä päin maailman tahansa huomioiden kulttuurilliset kontekstit. Tämä kuitenkin vaatii operatiivisen tason ohjausta ja johtamista. Työssä pyritään löytämään ratkaisuja johtamiskulttuurin muutokseen. Koska ilman tätä ei saavuteta toimintatapamuutosta eikä onnistuta implementoimaan gender-perspektiiviä osaksi kriisinhallintaoperaatioita tai osaksi jokapäiväisiä rutiineja. Tätä kautta pyritään vaikuttamaan yksilötasolla, jotta tapahtuu muutos ajattelussa ja käyttäytymisessä. Koko organisaation muutos lähtee yksilötasolta.