Hoitajien kokemuksia hengityshalvauspotilaan hoidosta kotihoitoyksikössä
Gylling-Vaittinen, Laura; Virtanen, Annamaria (2017)
Gylling-Vaittinen, Laura
Virtanen, Annamaria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703203516
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703203516
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Lohjan sairaalan hengityshalvausyksikön hoitajien kokemuksia työstään. Tavoitteena oli kerättyjen tietojen perusteella tarjota sekä osaston esimiehille että henkilökunnalle tietoa siitä, mitkä asiat työyhteisössä koetaan voimavaroiksi ja työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi, ja mitkä asiat vaatisivat työssäjaksamisen ja työtyytyväisyyden näkökulmasta tarkasteltuna kehittämistä.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään hengityshalvausta ja sitä aiheuttavia sairauksia, kotia hoitoympäristönä sekä työhyvinvointia. Työhyvinvointia käsitteenä lähestytään käsittelemällä työhyvinvointia työpaikalla edistäviä sekä työelämän laatuun vaikuttavia tekijöitä. Työssäjaksamista edistäviä sekä työmotivaatiota ylläpitäviä ja lisääviä tekijöitä selvitettiin myös.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla viittä hengityshalvausyksikön hoitajaa. Teemahaastattelujen avulla selvitettiin hoitajien kokemuksia työstään, työyhteisöstään, esimiestyöstä sekä kodista hoitoympäristönä. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan hoitajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä ja työyhteisöönsä. Erityisesti kollegat ja työyhteisö koetaan työhyvinvointia ja työssäjaksamista tukevina tekijöinä. Muina työhyvinvointia edistävinä tekijöinä esille nousivat esimerkiksi työn itsenäisyys sekä esimiehen aikaansaama työn arvostuksen lisääntyminen ja yksikön kehittäminen. Kehityskohteista esille nousivat sisäinen viestintä sekä työnkierron kehittäminen. Esimiestyö nähtiin ristiriitaisesti. Esimiehelle annettiin paljon positiivista palautetta muun muassa hänen toiminnastaan ristiriitatilanteissa, mutta myös kehittämistä vaativia tekijöitä tuli haastatteluissa esille. Esimiehen toivottiin antavan enemmän positiivista palautetta sekä kuuntelevan alaisiaan.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hengityshalvausyksikön työhyvinvoinnin kehittämistyössä. Jatkotutkimuksena hoitajien kokemuksia voitaisiin kartoittaa uudelleen jonkin ajan kuluttua. Näin voitaisiin selvittää lähiaikoina mahdollisesti tehtävien kehittämistoimien vaikutusta työviihtyvyyteen ja työhyvinvointiin. Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa uudelleen teemahaastatteluna tai vaihtoehtoisesti strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Haastatteluteemat voisivat olla samat, strukturoituun haastattelulomakkeeseen tulisi valita sekä niitä asioita, jotka nyt koetaan työtyytyväisyyttä edistävin tekijöinä että niitä, jotka tässä yhteydessä tulivat esille kehittämistä vaativina seikkoina. Näin voitaisiin seurata niin hyväksi koettujen seikkojen pysyvyyttä, kuin kehittämistä vaativien kohtien osalta kehittämistyön onnistumista.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään hengityshalvausta ja sitä aiheuttavia sairauksia, kotia hoitoympäristönä sekä työhyvinvointia. Työhyvinvointia käsitteenä lähestytään käsittelemällä työhyvinvointia työpaikalla edistäviä sekä työelämän laatuun vaikuttavia tekijöitä. Työssäjaksamista edistäviä sekä työmotivaatiota ylläpitäviä ja lisääviä tekijöitä selvitettiin myös.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla haastattelemalla viittä hengityshalvausyksikön hoitajaa. Teemahaastattelujen avulla selvitettiin hoitajien kokemuksia työstään, työyhteisöstään, esimiestyöstä sekä kodista hoitoympäristönä. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan hoitajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä työhönsä ja työyhteisöönsä. Erityisesti kollegat ja työyhteisö koetaan työhyvinvointia ja työssäjaksamista tukevina tekijöinä. Muina työhyvinvointia edistävinä tekijöinä esille nousivat esimerkiksi työn itsenäisyys sekä esimiehen aikaansaama työn arvostuksen lisääntyminen ja yksikön kehittäminen. Kehityskohteista esille nousivat sisäinen viestintä sekä työnkierron kehittäminen. Esimiestyö nähtiin ristiriitaisesti. Esimiehelle annettiin paljon positiivista palautetta muun muassa hänen toiminnastaan ristiriitatilanteissa, mutta myös kehittämistä vaativia tekijöitä tuli haastatteluissa esille. Esimiehen toivottiin antavan enemmän positiivista palautetta sekä kuuntelevan alaisiaan.
Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää hengityshalvausyksikön työhyvinvoinnin kehittämistyössä. Jatkotutkimuksena hoitajien kokemuksia voitaisiin kartoittaa uudelleen jonkin ajan kuluttua. Näin voitaisiin selvittää lähiaikoina mahdollisesti tehtävien kehittämistoimien vaikutusta työviihtyvyyteen ja työhyvinvointiin. Jatkotutkimuksen voisi toteuttaa uudelleen teemahaastatteluna tai vaihtoehtoisesti strukturoidun kyselylomakkeen avulla. Haastatteluteemat voisivat olla samat, strukturoituun haastattelulomakkeeseen tulisi valita sekä niitä asioita, jotka nyt koetaan työtyytyväisyyttä edistävin tekijöinä että niitä, jotka tässä yhteydessä tulivat esille kehittämistä vaativina seikkoina. Näin voitaisiin seurata niin hyväksi koettujen seikkojen pysyvyyttä, kuin kehittämistä vaativien kohtien osalta kehittämistyön onnistumista.