Keuhkosairauspotilaiden ryhmäkuntoutuksen kehittäminen Päijät-Hämeen keskussairaalassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoite on antaa syksyllä 2016 Päijät-Hämeen keskussairaalassa pilotoidun kuntousryhmän pohjalta kehittämisehdotuksia keuhkosairauspotilaiden ryhmäkuntoutuksen toteuttamiseen tulevaisuudessa.Työn tarkoitus on, että kehitysehdotusten käyttööoton jälkeen keuhkosairauspotilaiden liikunnallinen kuntoutus toteutuisi entistä tarkoituksenmukaisempana Päijät-Hämeen keskussairaalassa.

Työ on tutkimuksellinen kehittämistyö, joka koostuu ryhmän suunnitteluun osallistumisesta, päävastuun kantaneen fysioterapeutin teemahaastattelusta sekä kirjallisesta raportista, jossa annetaan tutkimustiedon pohjalta kehitysehdotuksia teemahaastattelusta nousseisiin aiheisiin liittyen.

Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään keuhkosairauspotilaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta ja olemassa olevaa tutkimustietoa tämän potilasryhmän kohdalla.

Päijät-Hämeen keskussairaalan pilottikuntoutushankkeeseen osallistui vain potilaita, joilla oli diagnosoitu keuhkoahtaumatauti, joten lopullinen tausta-aineisto rajattiin koskemaan vain tätä potilasryhmää. Teemahaastattelun pohjalta nousi samoja haasteita esille, kuin mitä tutkimustieto antoi ymmärtää. Potilaiden sitoutumisen parantamiseksi tiedonsaantia ja yhteistä tavoitteiden asettelua tulee jatkossa korostaa. Myös lihaskuntoharjoitteiden ja testipatteriston kattavuutta tulee miettiä.

The aim of this Bachelor’s Thesis was to give development ideas for the group rehabilitation of patients with pulmonary diseases in central hospital of Päijät-Häme. After these ideas have been taken into use, the group rehabilitation of the patients with pulmonary diseases should be more efficient and more effective.

This thesis is a developing research work which consist of participating in starting the group rehabilitation, a theme interview of the physiotherapist and the written raport which gives the development ideas for the future.

The theoretical part of the thesis handles studies about effectiveness of physical rehabilitation for patients with a pulmonary disease. Information about the illnesses is also included. In Päijät-Häme central hospitals the pilot study included only patients with chronic obstructive pulmonary disease. Therefore, the background material was limited to affect only the studies for this patient group.

Same challenges rose from both the theme interview and the studies. The patients´ adherence can be enhanced by setting goals together with the patients. A more comprehensive informative part in the beginning would get patients more engaged to the project. Also, contents of the test and exercise patterns for group rehabilitation should be considered further for the future.