Osaamisen kehittämisen haasteet, esteet ja kannusteet työuran keskivaiheen muutostilanteissa
Törmälä-Rantala, Päivi (2017)
Törmälä-Rantala, Päivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703293866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201703293866
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia osaamisen kehittämisen haasteita, esteitä ja kannusteita työuran puolivälissä. Tutkimuksessa selvitettiin, miksi toinen opiskelee ja koulutuksen avulla muuttaa työtilannettaan aktiivisesti, kun taas toinen jättää osaamisensa kehittämisen ja jämähtää samaan työtehtävään vuosiksi. Kartoitus toimi taustatietona Työterveyslaitoksen Taidot työhön –hankkeeseen. Hanke toteutettiin interventiona, ja siinä opastettiin ja kannustettiin ihmisiä parantamaan työllistymiskykyään uran muutostilanteissa.
Ilmiötä tutkittiin teemahaastatteluilla, yksilön näkökulmasta. Haastateltavina oli insinöörejä ja tradenomeja. Suurimmat esteet opiskelulle olivat perheen ja työn kuormitus ja motivaation puuttuminen silloin, kun ihminen on vielä työelämässä. Vasta irtisanominen sai kiinnostumaan koulutuksesta. Merkittävä este osaamisen kehittämiselle oli se, ettei hän tiennyt mitä opiskelisi ja missä. Moni luuli, että opiskelu on kallista ja aikaa vievää. Työpaikalla ei kukaan tiennyt miten opintoihin haetaan ja mitä se maksaa. Työnantaja ei mainostanut opintovapaita.
Johtopäätöksenä todettiin, että jatkokoulutustarjonnassa on puutteita. Ammattikorkeakoulujen tulisi räätälöidä työssäkäyville lisää työn ohella suoritettavia lyhempiä opintojaksoja, joita insinöörit ja tradenomit voisivat suorittaa omalta toimialaltaan. Insinööri- ja tradenomiliitto voisivat toimia ohjaavina eliminä. Viranomaisten tulisi tehdä opiskelu niin helpoksi, ettei se jää toteuttamatta siksi, ettei tiedetä missä ja miten opiskelua voisi suorittaa. Koulutusosaaminen tulisi keskittää neuvoville asiamiehille siten, ettei jokaisen tarvitse itse käyttää tunteja opintomahdollisuuksien kartoittamiseen.
Elinikäisen oppimisen mahdollistavia toimenpiteitä tulisi Suomessa edelleen kehittää. Opiskelu ja jatkokoulutus tulisi mahdollistaa uran kaikissa vaiheissa ja ihmiset tulisi saada motivoitumaan. Yhdellä koulutuksella ei selviä nopeasti muuttuvassa työelämässä. Opiskelumotivaatioon tulisi panostaa työpaikoilla. Työuupumuksessa olevat ihmiset eivät tarpeeksi ymmärrä, että koulutus olisi tärkeää juuri heille. Opiskelu lisää työn imua ja työntekijän hyvinvointia. Motivoitunut ihminen opiskelee hyvällä draivilla ja saa siitä energiaa työhönsä.
Ilmiötä tutkittiin teemahaastatteluilla, yksilön näkökulmasta. Haastateltavina oli insinöörejä ja tradenomeja. Suurimmat esteet opiskelulle olivat perheen ja työn kuormitus ja motivaation puuttuminen silloin, kun ihminen on vielä työelämässä. Vasta irtisanominen sai kiinnostumaan koulutuksesta. Merkittävä este osaamisen kehittämiselle oli se, ettei hän tiennyt mitä opiskelisi ja missä. Moni luuli, että opiskelu on kallista ja aikaa vievää. Työpaikalla ei kukaan tiennyt miten opintoihin haetaan ja mitä se maksaa. Työnantaja ei mainostanut opintovapaita.
Johtopäätöksenä todettiin, että jatkokoulutustarjonnassa on puutteita. Ammattikorkeakoulujen tulisi räätälöidä työssäkäyville lisää työn ohella suoritettavia lyhempiä opintojaksoja, joita insinöörit ja tradenomit voisivat suorittaa omalta toimialaltaan. Insinööri- ja tradenomiliitto voisivat toimia ohjaavina eliminä. Viranomaisten tulisi tehdä opiskelu niin helpoksi, ettei se jää toteuttamatta siksi, ettei tiedetä missä ja miten opiskelua voisi suorittaa. Koulutusosaaminen tulisi keskittää neuvoville asiamiehille siten, ettei jokaisen tarvitse itse käyttää tunteja opintomahdollisuuksien kartoittamiseen.
Elinikäisen oppimisen mahdollistavia toimenpiteitä tulisi Suomessa edelleen kehittää. Opiskelu ja jatkokoulutus tulisi mahdollistaa uran kaikissa vaiheissa ja ihmiset tulisi saada motivoitumaan. Yhdellä koulutuksella ei selviä nopeasti muuttuvassa työelämässä. Opiskelumotivaatioon tulisi panostaa työpaikoilla. Työuupumuksessa olevat ihmiset eivät tarpeeksi ymmärrä, että koulutus olisi tärkeää juuri heille. Opiskelu lisää työn imua ja työntekijän hyvinvointia. Motivoitunut ihminen opiskelee hyvällä draivilla ja saa siitä energiaa työhönsä.