Lääkehuoneen mallintaminen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli lääkehuoneen suunnittelu luomalla kuvaus mallinnuksesta. Tarkoituksena oli käsitellä myös lääkehoidon prosessia, joka vaikuttaa sairaalasuunnitteluun. Aihe on noussut Toimiva sairaala -hankkeesta, jossa lääkehoitoprosessia on tarkasteltu lääkkeiden jaon ja valmiiksi saattamisen kannalta olemassa olevassa lääkehuoneessa. Sairaalasuunnittelussa Suomessa näitä asioita on tutkittu ja dokumentoitu melko vähän. Tutkimus on osaprojekti Toimiva sairaala -hankkeessa. Tarkoituksena oli selvittää; Miten voidaan luoda parempia terveyspalveluja ja sairaanhoidon prosesseja lääkehoidon kannalta? Mitkä ovat työskentelytavat tulevaisuuden sairaalassa ja mikä mahdollistaa optimaalisen työskentelyn lääkehoidossa? Tuloksia voidaan käyttää sairaalasuunnittelussa lääkehuoneen pohjana soveltuvin osin. Tutkimus on rajattu kuvaamaan lääkehoidon prosessin kautta lääkehuoneen suunnittelua sekä vaikutusta tähän. Tekijää kiinnostaa sairaalasuunnittelun kehittäminen sairaalassa tapahtuvien poikkeamien vähentämiseksi sekä sen vaikutus ajankäyttöön ja kustannussäästöihin. Tutkimuksessa perehdyttiin avainsanojen kirjallisuuskatsauksen jälkeen Toimiva sairaala -hankkeessa tehtyihin osaraportteihin lääkehuoneen toimivuudesta ja lääkkeenjakoon liittyvistä riskitilanteista. Tavoitteena oli lisäksi tuottaa mallinnuskuvaus toimivan lääkehuoneen vähimmäisvaatimuksista Toimiva sairaala -hankkeen tilasuunnitteluun osallistuneiden henkilöiden haastattelun perusteella. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineistoa kerätessä haastateltaville selvitettiin tutkimuksen tarkoitus ja käyttötapa kirjallisesti sekä suullisesti. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ja nauhoitettiin. Aineiston analysointiin käytettiin laadullista sisällönanalyysiä. Opinnäytetyö tehtiin tutkijan omalla ajalla. Tässä työssä tärkeiksi elementeiksi toimivassa lääkehuoneessa nousivat lääkevalmisteiden helppo eroteltavuus ja käytettävyys, helppo liikkuvuus tilassa, automatiikan huomioiminen sekä riittävät pöytätilat lääkkeiden käyttövalmiiksi saattamiseksi. Myös tilojen turvallisuus, lukittavuus, riittävä hygienia, oikeanlaiset kalusteet sekä riittävä valaistus olivat tärkeitä asioita hyvin toimivassa lääkehuoneessa. Tilassa tulisi olla pohdittu myös sitä, miten tilassa liikutaan, jotta vältytään turhalta liikehdinnältä ja minimoidaan lääkehuoneen rauhattomuus. Lääkehoidon kannalta tulisi myös huomioida oikeanlainen lämpötila (lääkkeiden säilytys) ja ilmastointi sekä toimiva jätehuolto. Lääkelaki edellyttää myös lukollista lääkekaappia huumelääkkeitä varten.

The purpose of the study was to design a medication room by creating a description of modeling. The objective was to also consider the drug therapy process, which affects hospital design. The subject has risen out of the Smart Hospital project, where the drug therapy process has been reviewed based on medication dispensing and preparation in the actual medication room. In Finland these matters have been little researched and documented on from the point of view of hospital design. The study is a subproject of Smart Hospital - Living Lab (2012–2014), which is a joint development project between Laurea University of Applied Sci-ences and Vantaa City Hospital Services (primary health care). The object was to clarify how to create better health services and nursing processes from the drug therapy standpoint. What are the working methods in the hospital of the future and what enables optimal working in drug therapy?

The findings can be used where applicable in hospital design as a basis for medication rooms. The study is defined to portray the designing of medication rooms by the drug therapy process and its effect on this. The author is interested in developing hospital design to decrease aber-rations in hospitals, and its effect on time management and saving expenses. After the literary survey of keywords the study oriented on sub reports made in the Smart Hospital project concerning the functionality of medication rooms and risk situations in medication dispensing. Furthermore the objective was to produce a modeling description of the minimum requirements of a functioning medication room and based on interviews of the people participating in space planning in the Smart Hospital project. The data was collected through focused interviews. The interviewees were notified of the objective of the study and its method of application both orally and in writing when collecting the data. The interviews were recorded and conducted as personal interviews. The data was analysed using qualitative content analysis.

Challenges between medication room design and implementation emerge in the results. Accurate and correctly timed flow of information had a strong influence on how plans were realized during the renovation of the medication room. The ends users’ participation at the start of the design phase came forth as a key factor. Effective medication room design should take into account medication volumes and required storage room (medications, fluids, equipment for medication preparation and dispensing), people moving about in the space and staff re-sources. Adequate lighting, correct materials, handwashing, waste management and adequate space for medication dispensing were considered important. Unnecessary waiting and going should be minimized so that a calm space could be guaranteed by planning passing through and going round the work space. The availability of alphabetized drug packages was also thought to increase efficiency and safety during medication dispensing. Several regulations and laws influenced the medication room design, such as the Narcotics Act.