Sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan ohjauksen kehittäminen vuodeosaston ja sisätautien poliklinikan välillä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten sydämen vajaatoimintapotilaita ohjataan osastolla ja poliklinikalla. Tavoitteena oli luoda uusi toimintatapa potilasohjaukseen, jossa huomioidaan ohjausmenetelmät ja ohjaussisältö. Sen tarkoituksena oli määritellä, mitä asioita tulee ohjata ja missä vaiheessa. Kehittämistyö tehtiin yhdessä Lohjan sairaalan sisätautien poliklinikan ja vuodeosaston työyhteisöjen kanssa juurruttamisen menetelmällä.

Työn tietoperusta muodostui sydämen vajaatoimintaa aiheuttavista tekijöistä, oireista ja hoidosta sekä potilaan ohjauksesta ja siihen vaikuttavista ohjausmenetelmistä. Lisäksi käsiteltiin sairaanhoitajan roolia potilasohjauksessa sekä potilaan ohjaukseen liittyviä lakeja, suosituksia ja määräyksiä.

Opinnäytetyö tehtiin hyödyntämällä laadullista tutkimusmenetelmää. Sen kehittämismenetelmäksi valittiin juurruttaminen. Aineistoa kerättiin teemahaastattelulla, joka litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysilla. Tulosten avulla työryhmä valitsi kehittämiskohteekseen tiedonkulun kehittämisen.

Työyhteisö kehitti tiedonkulkuaan ottamalla käyttöön sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen tarkistuslistan sekä osastolla että poliklinikalla. Tarkistuslista oli ennestään poliklinikalla käytössä. Tarkistuslista sisältää vajaatoimintaa pahentavia tekijöitä, lääkehoitoa, omaseurantaa, ruokavaliota, liikuntaa ja lepoa, jatkohoitoa sekä muita asioita, joihin sairaus vaikuttaa. Kahden kuukauden kokeilujakson jälkeen uusi toimintamalli arvioitiin. Uudesta toimintatavasta tiedottaminen oli puutteellista, sillä se ei tavoittanut kaikkia työntekijöitä. Tarkistuslistan vähäisen käytön vuoksi palaute oli niukkaa. Uuden toimintamallin juurtumisesta ei ole näyttöä, sillä osastolla ja poliklinikalla ei ole ollut yhteisiä potilaita tarkasteltavana ajanjaksona.

Tutkimuksen aikana havaittiin tarve kehittää sama aihe käsittämään myös perusterveydenhuoltoa. Näin ollen seuraava kehittämisehdotus olisi perusterveydenhuollon, poliklinikan ja osaston yhteistyön kehittäminen muun muassa potilasohjauksen ja kirjaamisen osalta.

The purpose of the thesis was to find out how heart failure patients are educated on wards and outpatient clinics. The aim was to create a new patient education method, based on educational guidelines and contents. The purpose was to define in which matters patients need education and when. The method was created in co-operation with Lohja hospital's internal medicine outpatient clinic and internal medicine ward's work communities, by using the method of dissemination.

The knowledge base for the thesis was formed based on the factors causing heart failure, its symptoms, treatment and methods of patient education affecting it. Additionally, nurses' roles and laws regarding patient education were addressed.

The thesis was made utilizing qualitative approach. Dissemination was chosen as the method of development. Data was collected through a theme interview which was then transcribed and analysed using the method of content analysis. Based on the results, development of information was chosen as the focus area by the thesis group.

As a method of improving information flow, the work community used a checklist for the education of heart failure patients, in both outpatient and ward settings. The checklist was previously used by the outpatient clinic. The checklist contains, amongst others, information about factors exacerbating heart failure, medication guidelines, self follow-up, dietary factors, exercise and rest. The method was evaluated after a two-month trial period. Information about the new method did not reach all workers. Due to the checklist’s low level of use, the feedback turned out minimal. There was no proof of the dissemination of the new method, because the ward and the outpatient clinic did not have any shared patients during the period of review.

During the research, a need to improve patient education also in primary healthcare setting was discovered. Therefore, the next step would be to develop the co-operation of primary healthcare, outpatient clinics and wards, regarding patient education and documentation, amongst other things.