Purilaiden hakettamisen kannnattavuus ja sorvauksen sivutuotteiden korvauksen optimointi Metsä Wood Punkaharjun kertotehtaalla
Honkanen, Henna; Karvinen, Henri (2017)
Honkanen, Henna
Karvinen, Henri
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704084456
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704084456
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sorvauksen sivutuotteena syntyvien purilaiden taloudellisesti kannattavin jatkokäsittely. Vaihtoehtoina olivat myyminen kokonaisina tai niiden hakettaminen osaksi massahaketta. Lisäksi massahakkeen laatua pyrittiin paran-tamaan hakkurin syöttönopeuden muutoksilla ja seulan toiminnan tehostamisella.
Tutkimus toteutettiin Metsä Woodin Punkaharjun Kerto-tehtaalla tutkimalla eri syöttöno-peuksien vaikutusta hakkeen palakokoon sekä massa- ja polttohakkeen jakaumaan. Näiden perusteella purilaiden haketustestit päädyttiin kohdentamaan kahdelle parhaita tuloksia antaneelle nopeudelle viiluhakkurilla sekä perusnopeudelle purilashakkurilla. Tarvittavia laskelmia varten tähän tutkimukseen luotiin erillinen laskuri, jolla laskelmat toteutettiin.
Laskelmien pohjalta voitiin todeta, ettei purilaiden hakettaminen nykyisellään ole kannat-tavampaa kuin niiden myyminen kokonaisina. Syöttönopeuden huomattiin olevan sidok-sissa polttohakkeen määrään ja hakkeen palajakauman keskikokoon. Viiluhakkurin syöt-tönopeuden 100 % todettiin olevan paras hakkeen laadun kannalta. Seulan toimintaa ei tutkimuksessa tulosten perusteella saatu parannettua peitelevyn avulla.
Tutkimuksen tulosten myötä Metsä Woodin Punkaharjun Kerto-tehtaalla on tieto siitä, millä hinnalla purilaat olisi kannattavampaa myydä kuin hakettaa sekä myös millä tavoin hakettaminen olisi kannattavinta, mikäli hakettamiseen päädyttäisiin. Myös tuotannon keinot syöttönopeuden ja seulan toiminnan osalta hakkeen laadun parantamiseksi on tämän tutkimuksen myötä kartoitettu.
Tutkimus toteutettiin Metsä Woodin Punkaharjun Kerto-tehtaalla tutkimalla eri syöttöno-peuksien vaikutusta hakkeen palakokoon sekä massa- ja polttohakkeen jakaumaan. Näiden perusteella purilaiden haketustestit päädyttiin kohdentamaan kahdelle parhaita tuloksia antaneelle nopeudelle viiluhakkurilla sekä perusnopeudelle purilashakkurilla. Tarvittavia laskelmia varten tähän tutkimukseen luotiin erillinen laskuri, jolla laskelmat toteutettiin.
Laskelmien pohjalta voitiin todeta, ettei purilaiden hakettaminen nykyisellään ole kannat-tavampaa kuin niiden myyminen kokonaisina. Syöttönopeuden huomattiin olevan sidok-sissa polttohakkeen määrään ja hakkeen palajakauman keskikokoon. Viiluhakkurin syöt-tönopeuden 100 % todettiin olevan paras hakkeen laadun kannalta. Seulan toimintaa ei tutkimuksessa tulosten perusteella saatu parannettua peitelevyn avulla.
Tutkimuksen tulosten myötä Metsä Woodin Punkaharjun Kerto-tehtaalla on tieto siitä, millä hinnalla purilaat olisi kannattavampaa myydä kuin hakettaa sekä myös millä tavoin hakettaminen olisi kannattavinta, mikäli hakettamiseen päädyttäisiin. Myös tuotannon keinot syöttönopeuden ja seulan toiminnan osalta hakkeen laadun parantamiseksi on tämän tutkimuksen myötä kartoitettu.