Mielenterveyskuntoutujan elämänlaadun mittaaminen vertaistoiminnallisessa yhteisössä : kokemustieto tutkimusaineistona

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli vertaistoiminnallisessa yhteisössä jäsenenä olevan mielenterveyskuntoutujan elämänlaadun muuttuminen jäsenyyden aikana jäsenten kokemustiedon pohjalta. Päijät-Hämeen mielenterveystyön tuki Miete ry oli työn toimeksiantajana. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Miete ry:n valmiuksia toimintansa vaikuttavuuden arvioimiseksi. Yhdistys on vertaistoiminnallinen yhteisö ja sen toiminnassa tavoitellaan jäsenten elämänlaadun paranemista. Vaikuttavuuden arviointi edellyttää sitä, että jäsenten elämänlaatua voidaan mitata. Tutkimus oli monimetodinen kaksivaiheinen kehittämistutkimus. Ensimmäinen vaihe toteutui laadullisin menetelmin: aineiston keruu tapahtui työpajatyöskentelynä fokusryhmähaastatteluin ja aineistosta suoritettiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Työpajoihin osallistui kuusi Miete ry:n jäsentä, joiden kokemustieto toimi tutkimusaineistona. Toisessa vaiheessa lähestymistapa oli määrällinen: laadimme kyselylomakkeen ja toteutimme kyselyn pilottiryhmissä. Ensimmäisen vaiheen laadullinen tutkimus toimi esitutkimuksena toisen vaiheen määrälliselle tutkimukselle. Tutkimuksemme perusteella mielenterveyskuntoutujan elämänlaatuun suotuisimmin vaikuttavat tekijät ovat itsetunto sekä sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus. Vaikuttavia tekijöitä ovat myös mielekäs tekeminen, itsensä toteuttaminen ja turvallisuus. Mietteen jäsenyyden aikana yksinäisyyden, ulkopuolisuuden ja kiusaamisen kokeminen oli vähentynyt merkittävästi ja hyväksytyksi tulemisen kokemus ja tuen saanti ongelmissa oli lisääntynyt. Yleinen mieliala ja koettu psyykkinen terveys oli kohentunut. Miete ry:n jäsenyyden aikana koettu elämänlaatu parani selvästi. Vertaistuen ja yhteisöllisyyden merkitys mielenterveyskuntoutuksessa on suuri.

The subject of this thesis was to research the changes in the quality of life of mental health rehabilitees when members in a peer support community and the research is based on the members´ experiential knowledge. It was an assignment from Päijät-Häme Mental Health Support Miete ry. The purpose of this thesis was to develop their abilities to evaluate the impact of their operation. The community works as a peer support organization and aims to the improvement of it´s members´ quality of life. The evaluation process requires quality of life measurement of the members. The research was a multi-method two-phase developmental research. First phase was implemented with qualitative methods: the data was gathered with focus-group interviews in two workshops and it was dealt with data-based contents analysis. Six Miete ry members participated in the workshops and their experiential knowledge functioned as the research data. In the second phase the approach was quantitative: we formulated a questionnaire and carried out an inquiry in pilot groups. The first phase qualitative research served as a pre-research to the second phase quantitative research. Based on our reseach the most favourable factors of the quality of life for a mental health rehabilitee were self esteem and social relationships/ interaction. Affective factors were meaningful activities, self fulfillment and security. During the Miete ry membership the experiences of loneliness, left out feeling and bullying had diminished significantly whereas the experience of being accepted and getting support in problems had increased. Mood in general and experienced psychic health improved. The experienced quality of life improved clearly during the Miete ry membership. Peer support and communality have strong effect on mental health rehabilitation.