Kohti palveluliiketoimintaa, palvelumuotoilulla palvelua teollisuusyritykselle. : Tapaus KiiltoClean Oy
Turpeinen, Pekka (2017)
Turpeinen, Pekka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704074419
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704074419
Tiivistelmä
Suuret muutokset maailmassa vaikuttavat suomalaiseen yrityselämään. Näitä muutoksia ovat muun muassa globalisaatio ja teknologioiden nopea kehittyminen. Muutokseen vaikuttavat digitalisaation tuomat mahdollisuudet liiketoiminnalle, kuten asioiden internet, Internet of Things (IoT) ja keinoälyn kehitys. Yrityksen kilpailuetuihin tulisi löytää uusia keinoja. Kehitys on antanut yrityksille mahdollisuuden luoda asiakkailleen entistä vaivattomammin palveluita. Useimmat asiakkaat eivät hae enää tuotteiden valmistajia vaan palveluntarjoajia. Kovassa kilpailussa pärjätäkseen teollisuusyritykset suuntaavat kohti palveluliiketoimintaa ja tätä ilmiötä kutsutaan palvelullistamiseksi. Haasteena on, kuinka palveluista voidaan kehittää entistä asiakaskeskeisempiä ja arvoa tuottavampia asiakkaille. Pyrkimyksenä yrityksillä olisi päästä niin sanotulle siniselle merelle, jossa ei ole kilpailua.
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona KiiltoClean Oy:lle, joka on kotimainen teknokemianalan teollisuusyritys. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli tuottaa yleinen toimintamalli siitä, kuinka hotelli- ravintola- ja cateringyrityksille tarjottavia palveluita voidaan kehittää ja innovoida vallitsevan palvelumarkkinoinnin tutkimuksen mukaisesti arvoa luovalla tavalla. Lisäksi työn tavoitteena oli tehdä palvelukonseptista kehittämisehdotus ja löytää keinoja, joiden avulla teollisuusyritys pystyy erottautumaan kovassa kilpailussa. Työssä selvitettiin, mitä asiakkaat haluavat ja odottavat hygieniatuotteita valmistavalta ja myyvältä teollisuusyritykseltä. Vaihtoehtona oli muuttaa ja kehittää vanhoja olemassa olevia palveluita asiakaskeskeisemmiksi. Kehittämistehtävässä hyödynnettiin palvelumuotoilua ja sen menetelmänä yhteiskehittämistä. Palvelumuotoilun työkaluina käytettiin aluksi havainnointia ja nykyisistä palveluista laadittiin palvelujen visuaalinen kuvaus selvittämään niiden nykytilaa. Yrityksen henkilökuntaa sekä asiakkaita osallistettiin palvelukonseptin kehittämiseen kolmessa työpajassa, joissa haettiin asiakasymmärrystä ja luovaa ongelmanratkaisua. Menetelminä työpajoissa käytettiin empatiakarttoja, ideointia sekä tarinallistamista, jossa hyödynnettiin persoonia ja palvelupolkua. Vahvistusta saatuun asiakasymmärrykseen haettiin käyttämällä avointa yksilöhaastattelua. Asiakasymmärryksen pohjalta tuloksena laadittiin persoonat, suunnitteluveturit ja neljä ehdotusta palvelukonseptista, joissa hyödynnettiin visuaalista esittämistä kuten kuvakäsikirjoitusta, sarjakuvaa ja tarinoita. Palvelukonseptiehdotukset sisältävät arvolupauksia, jotka teoreettisessa tarkastelussa auttavat asiakasta luomaan käyttöarvoa.
Tutkimuksessa selvisi, että yhteiskehittäminen voidaan nähdä keinona, jossa KiiltoClean ja asiakkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Nykyinen KiiltoCleanin strategiassa käyttämä tuotekeskeinen liiketoimintalogiikka ei mahdollista arvon yhdessä luomista eikä arvolupauksia. Tämän käytäntöön vieminen vaatisi KiiltoCleanin strategian muutoksen palveluliiketoiminnan logiikkaan (palvelulogiikka, palvelukeskeinenlogiikka, asiakaskeskeinenlogiikka) ja palvelumuotoilu olisi keino viedä ne käytäntöön. Samoin olemassa olevien palveluiden kehittäminen ja niiden muuttaminen asiakaskeskeisemmiksi vaatisi yrityksen strategian muutoksen asiakaskeskeiseksi, jotta asiakas voi luoda käyttöarvoa. Tämän opinnäytetyön kehittämistehtävän tarkoituksiin pystyttiin vastaamaan ja kehittämistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin.
Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona KiiltoClean Oy:lle, joka on kotimainen teknokemianalan teollisuusyritys. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli tuottaa yleinen toimintamalli siitä, kuinka hotelli- ravintola- ja cateringyrityksille tarjottavia palveluita voidaan kehittää ja innovoida vallitsevan palvelumarkkinoinnin tutkimuksen mukaisesti arvoa luovalla tavalla. Lisäksi työn tavoitteena oli tehdä palvelukonseptista kehittämisehdotus ja löytää keinoja, joiden avulla teollisuusyritys pystyy erottautumaan kovassa kilpailussa. Työssä selvitettiin, mitä asiakkaat haluavat ja odottavat hygieniatuotteita valmistavalta ja myyvältä teollisuusyritykseltä. Vaihtoehtona oli muuttaa ja kehittää vanhoja olemassa olevia palveluita asiakaskeskeisemmiksi. Kehittämistehtävässä hyödynnettiin palvelumuotoilua ja sen menetelmänä yhteiskehittämistä. Palvelumuotoilun työkaluina käytettiin aluksi havainnointia ja nykyisistä palveluista laadittiin palvelujen visuaalinen kuvaus selvittämään niiden nykytilaa. Yrityksen henkilökuntaa sekä asiakkaita osallistettiin palvelukonseptin kehittämiseen kolmessa työpajassa, joissa haettiin asiakasymmärrystä ja luovaa ongelmanratkaisua. Menetelminä työpajoissa käytettiin empatiakarttoja, ideointia sekä tarinallistamista, jossa hyödynnettiin persoonia ja palvelupolkua. Vahvistusta saatuun asiakasymmärrykseen haettiin käyttämällä avointa yksilöhaastattelua. Asiakasymmärryksen pohjalta tuloksena laadittiin persoonat, suunnitteluveturit ja neljä ehdotusta palvelukonseptista, joissa hyödynnettiin visuaalista esittämistä kuten kuvakäsikirjoitusta, sarjakuvaa ja tarinoita. Palvelukonseptiehdotukset sisältävät arvolupauksia, jotka teoreettisessa tarkastelussa auttavat asiakasta luomaan käyttöarvoa.
Tutkimuksessa selvisi, että yhteiskehittäminen voidaan nähdä keinona, jossa KiiltoClean ja asiakkaat voivat luoda arvoa yhdessä. Nykyinen KiiltoCleanin strategiassa käyttämä tuotekeskeinen liiketoimintalogiikka ei mahdollista arvon yhdessä luomista eikä arvolupauksia. Tämän käytäntöön vieminen vaatisi KiiltoCleanin strategian muutoksen palveluliiketoiminnan logiikkaan (palvelulogiikka, palvelukeskeinenlogiikka, asiakaskeskeinenlogiikka) ja palvelumuotoilu olisi keino viedä ne käytäntöön. Samoin olemassa olevien palveluiden kehittäminen ja niiden muuttaminen asiakaskeskeisemmiksi vaatisi yrityksen strategian muutoksen asiakaskeskeiseksi, jotta asiakas voi luoda käyttöarvoa. Tämän opinnäytetyön kehittämistehtävän tarkoituksiin pystyttiin vastaamaan ja kehittämistyölle asetetut tavoitteet saavutettiin.