Nuorten naisten seksuaalisen riskikäyttäytymisen tunnistaminen ehkäisyneuvolassa
Kuosmanen, Nea (2017)
Kuosmanen, Nea
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114652
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704114652
Tiivistelmä
Tämän Porvoon ehkäisyneuvolan kanssa yhteistyössä tehdyn opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää porvoolaisten nuorten seksuaalikäyttäytymistä sekä seksuaalisen riskikäyttäytymisen ilmenemistä. Työn tavoitteena oli edistää nuorten seksuaalisen riskikäyttäytymisen tunnistamista Porvoon ehkäisyneuvolassa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin, käyttäen aineistona Porvoon ehkäisyneuvolan vastaanotoilla kerättyä otosta (n = 98), joka koostui nuorten, alle 25-vuotiaiden, naisten täyttämistä Väestöliiton seksimittari-kyselylomakkeista. Lomakkeet kerättiin Porvoon ehkäisyneuvolan vastaanotoilla joulukuun 2015 ja tammikuun 2017 välisenä aikana hormonaalisen ehkäisyn aloitusta seuraavalla kontrollikäynnillä. Lomakkeiden analyysillä tuotettiin tietoa kohderyhmän nuorten seksuaalikäyttäytymisestä ehkäisyneuvolan työn asiakaslähtöiseksi kehittämiseksi Porvoossa. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows -ohjelmalla.
Tulosten mukaan porvoolaiset nuoret aloittavat yhdynnät keskimäärin saman ikäisinä kuin nuoret Suomessa yleisesti, mutta 16-vuotiaiden ja sitä nuorempien osuus on suuri (76%) ja viidennes vastaajista oli aloittanut yhdynnät 14-vuotiaana. Toistuvalla humalahakuisella juomisella ja runsaalla tupakoimisella oli aikaisempien tutkimustulosten mukaisesti selvä yhteys yhdyntöjen varhaiseen aloittamisikään. Tulokset tukivat aikaisempaa tutkimustietoa, ja runsaan tupakoinnin, alkoholin käytön ja seksuaalikäyttäytymisen välillä oli nähtävissä merkittävä yhteys. Lisäksi joka viides sekä runsaasti tupakoivista että toistuvasti humalahakuisesti juovista oli kohdannut seksuaaliseen toimintaan liittyvää houkuttelua, pakottamista tai painostusta. Näitä seksuaalisen häirinnän muotoja nämä nuoret kokivat noin kolme kertaa useammin kuin muut nuoret. Lomakkeita analysoimalla saatiin kohdejoukosta nostettua esille myös nuoria, joille riskikäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä oli kasaantunut muita enemmän. Seksimittari-lomake toimi näin ollen hyvin ns. riskiprofiilien tunnistamisessa.
Tuloksien pohjalta kondomin ja ehkäisypillereiden käyttö oli kohderyhmän nuorilla hyvin yleistä, mikä selittynee vastaanottokäynnin tarkoituksella (hormonaalisen ehkäisyn kontrollikäynti). Nuoret olivat kiinnostuneimpia saamaan lisää tietoa raskaaksi tulemisesta, seksitaudeista ja ihmissuhteista. Valtaosalla nuorista kokemukset seksistä olivat olleet positiivisia.
Tuloksia tarkastellessa on muistettava, että kyselyyn vastanneet nuoret ovat niitä, jotka ovat hakeutuneet ehkäisyneuvolaan hakemaan hormonaalista ehkäisyä. Jatkotutkimusehdotuksena mielenkiintoista olisikin tutkia kattavasti alueen tietyn ikäluokan seksuaalista riskikäyttäytymistä. Esimerkiksi toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa tai perusopetuksen yläkoulun kouluterveydenhuollossa täytetyillä lomakkeilla olisi mahdollista saada ajankohtaista tietoa nuorten seksuaalikäyttäytymisestä. Näiden tulosten pohjalta olisi mahdollista saada laajempaa ymmärrystä seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä sekä opiskelijoiden asiakaslähtöisestä ohjaamisesta ehkäisyneuvolan asiakkaaksi.
Tulosten mukaan porvoolaiset nuoret aloittavat yhdynnät keskimäärin saman ikäisinä kuin nuoret Suomessa yleisesti, mutta 16-vuotiaiden ja sitä nuorempien osuus on suuri (76%) ja viidennes vastaajista oli aloittanut yhdynnät 14-vuotiaana. Toistuvalla humalahakuisella juomisella ja runsaalla tupakoimisella oli aikaisempien tutkimustulosten mukaisesti selvä yhteys yhdyntöjen varhaiseen aloittamisikään. Tulokset tukivat aikaisempaa tutkimustietoa, ja runsaan tupakoinnin, alkoholin käytön ja seksuaalikäyttäytymisen välillä oli nähtävissä merkittävä yhteys. Lisäksi joka viides sekä runsaasti tupakoivista että toistuvasti humalahakuisesti juovista oli kohdannut seksuaaliseen toimintaan liittyvää houkuttelua, pakottamista tai painostusta. Näitä seksuaalisen häirinnän muotoja nämä nuoret kokivat noin kolme kertaa useammin kuin muut nuoret. Lomakkeita analysoimalla saatiin kohdejoukosta nostettua esille myös nuoria, joille riskikäyttäytymiseen liittyviä tekijöitä oli kasaantunut muita enemmän. Seksimittari-lomake toimi näin ollen hyvin ns. riskiprofiilien tunnistamisessa.
Tuloksien pohjalta kondomin ja ehkäisypillereiden käyttö oli kohderyhmän nuorilla hyvin yleistä, mikä selittynee vastaanottokäynnin tarkoituksella (hormonaalisen ehkäisyn kontrollikäynti). Nuoret olivat kiinnostuneimpia saamaan lisää tietoa raskaaksi tulemisesta, seksitaudeista ja ihmissuhteista. Valtaosalla nuorista kokemukset seksistä olivat olleet positiivisia.
Tuloksia tarkastellessa on muistettava, että kyselyyn vastanneet nuoret ovat niitä, jotka ovat hakeutuneet ehkäisyneuvolaan hakemaan hormonaalista ehkäisyä. Jatkotutkimusehdotuksena mielenkiintoista olisikin tutkia kattavasti alueen tietyn ikäluokan seksuaalista riskikäyttäytymistä. Esimerkiksi toisen asteen opiskeluterveydenhuollossa tai perusopetuksen yläkoulun kouluterveydenhuollossa täytetyillä lomakkeilla olisi mahdollista saada ajankohtaista tietoa nuorten seksuaalikäyttäytymisestä. Näiden tulosten pohjalta olisi mahdollista saada laajempaa ymmärrystä seksuaalisesta riskikäyttäytymisestä sekä opiskelijoiden asiakaslähtöisestä ohjaamisesta ehkäisyneuvolan asiakkaaksi.