Biljardin SM-loppukilpailujen monikameraohjaus

Abstract

Eri biljardilajien SM-loppukilpailut ovat järjestetty yhdeksi tapahtumaksi vuodesta 2003 lähtien. Kyseiseen finaaliin pääsee karsintakilpailujen kautta, neljästä eri lajista, neljä parasta pelaajaa, joiden kesken mitalit ratkotaan kevään päätapahtumassa. Tämän tapahtuman on ollut tarkoitus palvella paikalle pääseviä lajin harrastajia ja siitä kiinnostuneita katsojia keräämällä Suomen 16 parasta pelaajaa saman katon alle. Biljardi on Suomessa marginaalilaji, joten mikään televisiokanava ei ole ollut halukas tekemään ähetystä kilpailutapahtumasta valtakunnalliseen televisioverkkoon. Toteutimme monikameratekniikalla, seitsemää kameraa käyttäen, 11 -tuntisen suoran lähetyksen tapahtumasta. Streamaustekniikkaa käyttäen lähetimme kuvan ja äänen Internetin välityksellä katsojille. Käytössämme oli seitsemän kameraa ja yhtä monta mikrofonia kuvaa ja ääntä välittämään, sekä työryhmä joka käsitti 13 henkilöä. Kilpailuja on ollut vuosittain paikanpäällä seuraamassa noin 200 katsojaa. Tämän työn oli tarkoitus palvella niitä, jotka eivät menneet paikalle katsomaan pelejä, mutta olivat kiinnostuneita lajista. Tämän opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee yksi- ja monikameratekniikoita, sekä niiden eroja, että eri kameroiden ja kameramiesten rooleja. Lisäksi käsitellään tehtyä ennakkosuunnittelua ja sen tarvetta, sekä tuotantoryhmän koostumista. Pääaiheena työssä on urheilun ohjaaminen, ohjaajan velvollisuudet yleisöä kohtaan, lajin erityispiirteet sekä ongelmien ja ratkaisujen pohtiminen. Tekstissä käydään myös läpi tuotantoon liittyviä rajoituksia ja esteitä joita tuli esiin sekä laitteiston, tilan, että teknisen osaamisen suhteen. Työssä käsitellään myös aiempaa, vuonna 2007 toteutettua lähetystä, sekä tuotoksien välillä tapahtunutta kehitystä. Työ tehtiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Suomen biljardiliiton ja J-lan Oy:n kanssa.

The Finnish championship finals in various billiard sports have been organized as a single event since 2003. The final tournament can be reached through qualifying events, and the top four players of four different game types will compete for the championship in the main event. The purpose of the tournament is to accommodate the players and spectators by gathering Finland’s top 16 players under the same roof. The event has had an average attendance of roughly 200 spectators. Due to the minor status of billiards sports in Finland, none of the television channels have been willing to produce a broadcast of the tournament for the national network. Using multiple cameras, an 11-hour live broadcast of the event was produced. Video and audio were broadcast on the Internet by implementing streaming technology. The production was carried out with seven cameras and microphones by a crew of 13 people. The purpose of the production was to provide a service to those who were interested in the sport, but chose not to attend the event. The theoretical section of the thesis discusses single-camera and multiple-camera direction techniques and their respective differences, as well as the roles of different cameras and their operators. The main topics of the thesis are the directing of sporting events, the director’s duties to the audience, the distinctive characteristics of billiards sports, and the analysis of the problems and solutions within the production process. Additional topics include the advance planning of the production, the necessity of such plans, and the assembling of the production crew. The limitations and obstructions regarding equipment, working space and technical ability that were encountered during the production process are also discussed. An examination of the 2007 broadcast of the same event is included, along with an evaluation of the progress achieved between the two productions. The project was done in co-operation with the Kymenlaakso University of Applied Sciences, the Finnish Billiards Association and J-lan Oy.