RAKENTEINEN KIRJAAMINEN HOITOTYÖSSÄ – : MITEN VOIMAVARAISTAVA HOITOTYÖ ILMENEE PÄIVITTÄISKIRJAAMISESSA
Kauppinen, Juha; Palomäki, Maarit (2010)
Kauppinen, Juha
Palomäki, Maarit
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004066126
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004066126
Tiivistelmä
Projekti valmistuu osana alueellista eNNI©-hanketta yhteistyössä Katriinan sairaalan osasto 4B:n kanssa. eNNI© on valtakunnallinen rakenteisen kirjaamisen yhtenäisen mallin kehittämishanke vuosille 2008–2012. Vantaan alueellisessa hankkeessa mukana ovat Katriinan sairaala sekä Laurea-ammattikorkeakoulu ja se on osa Opetusministeriön rahoittamaa valtakunnallista eNNI©-hanketta. Valtakunnallisessa eNNI©- hankkeessa on mukana 19 ammattikorkeakoulua. Yhtenä tavoitteena on muodostaa työelämän ja koulutuksen välille uudenlaista kehittämisyhteistyötä.
Rakenteinen kirjaaminen on yhdenmukaista, kirjattua informaatiota sähköisessä potilastietojärjestelmässä. Yhteisesti määritellyt rakenteiset ydintiedot ilmaisevat luokiteltua osaa potilaan hoidon dokumentoinnissa. Rakenteinen kirjaaminen pohjautuu FinCC-luokituskokonaisuuteen. Projekti selvittää hoitotyön rakenteisen kirjaamisen lähtötilannetta eNNI©-hankkeen alkuvaiheessa Katriinan sairaalassa osastolla 4B. Projektissa tutkittiin 15 potilaan potilasasiakirjoja. Asiakirjat ovat osaston potilaiden hoitosuunnitelmia ja päivittäisen hoidon seurannan merkintöjä yhdeltä päivältä vuonna 2008.
Projektin tarkoituksena on selvittää, miten voimavaraistava hoitotyö ilmenee päivittäiskirjaamisessa. Voimavaroja vahvistavassa hoitotyössä keskitytään potilaan omiin kykyihin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin, ja tuetaan niitä. Voimavaraistava hoitotyö ajatellaan usein myös potilaslähtöiseksi hoitotyöksi. Voimavaraistavan hoitotyön kirjaamista selvitetään päivittäiskirjaamisista etukäteen asetettujen tutkimuskysymysten avulla. Tutkimuskysymyksiksi asetettiin kysymykset, joiden perusteella selvitettiin, onko kirjaaminen potilas- vai hoitajalähtöistä, ja näkyykö kirjaamisessa voimavaraistava hoitotyö. Tarkasteltavana on myös hoitosuunnitelman komponenttien käyttö päivittäiskirjaamisessa. Tutkimusaineistoa tarkastellaan laadullisen sisällön erittelyn avulla.
Projektin tutkimustuloksista selviää informaatiota rakenteisen kirjaamisen lähtötilanteesta osastolla 4B vuonna 2008. Tulosten perusteella kirjaaminen on lähinnä hoitajalähtöistä, voimavaraisuus näkyy päivittäiskirjaamisissa osittain. Komponenttien käyttö ei ollut yleensä hoitosuunnitelman tarpeista ja keinoista lähtevää, vaan usein käytössä oli yksi komponentti, jonka alle kirjattiin kaikki hoitotyön toiminnot. Näiden tutkimustulosten pohjalta voidaan osastolla tulevaisuudessa kehittää kirjaamiskäytänteitä, jotta rakenteinen kirjaaminen kehittyy ja voimavaralähtöisen hoitotyön kirjaamisen sisältö paranee. Projektityöskentely työelämän ja oppilaitoksen välillä tuo uudenlaisen käytänteen yhteistyöhön ja oppimiseen, ja se palvelee molempia osapuolia.
Rakenteinen kirjaaminen on yhdenmukaista, kirjattua informaatiota sähköisessä potilastietojärjestelmässä. Yhteisesti määritellyt rakenteiset ydintiedot ilmaisevat luokiteltua osaa potilaan hoidon dokumentoinnissa. Rakenteinen kirjaaminen pohjautuu FinCC-luokituskokonaisuuteen. Projekti selvittää hoitotyön rakenteisen kirjaamisen lähtötilannetta eNNI©-hankkeen alkuvaiheessa Katriinan sairaalassa osastolla 4B. Projektissa tutkittiin 15 potilaan potilasasiakirjoja. Asiakirjat ovat osaston potilaiden hoitosuunnitelmia ja päivittäisen hoidon seurannan merkintöjä yhdeltä päivältä vuonna 2008.
Projektin tarkoituksena on selvittää, miten voimavaraistava hoitotyö ilmenee päivittäiskirjaamisessa. Voimavaroja vahvistavassa hoitotyössä keskitytään potilaan omiin kykyihin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin, ja tuetaan niitä. Voimavaraistava hoitotyö ajatellaan usein myös potilaslähtöiseksi hoitotyöksi. Voimavaraistavan hoitotyön kirjaamista selvitetään päivittäiskirjaamisista etukäteen asetettujen tutkimuskysymysten avulla. Tutkimuskysymyksiksi asetettiin kysymykset, joiden perusteella selvitettiin, onko kirjaaminen potilas- vai hoitajalähtöistä, ja näkyykö kirjaamisessa voimavaraistava hoitotyö. Tarkasteltavana on myös hoitosuunnitelman komponenttien käyttö päivittäiskirjaamisessa. Tutkimusaineistoa tarkastellaan laadullisen sisällön erittelyn avulla.
Projektin tutkimustuloksista selviää informaatiota rakenteisen kirjaamisen lähtötilanteesta osastolla 4B vuonna 2008. Tulosten perusteella kirjaaminen on lähinnä hoitajalähtöistä, voimavaraisuus näkyy päivittäiskirjaamisissa osittain. Komponenttien käyttö ei ollut yleensä hoitosuunnitelman tarpeista ja keinoista lähtevää, vaan usein käytössä oli yksi komponentti, jonka alle kirjattiin kaikki hoitotyön toiminnot. Näiden tutkimustulosten pohjalta voidaan osastolla tulevaisuudessa kehittää kirjaamiskäytänteitä, jotta rakenteinen kirjaaminen kehittyy ja voimavaralähtöisen hoitotyön kirjaamisen sisältö paranee. Projektityöskentely työelämän ja oppilaitoksen välillä tuo uudenlaisen käytänteen yhteistyöhön ja oppimiseen, ja se palvelee molempia osapuolia.