Osallistava projekti - Tuusulan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen
Nevala, Johanna (2017)
Nevala, Johanna
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704235158
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704235158
Tiivistelmä
Tuusulan kunnan Vasu 2017 -projekti on osa suurempaa kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena on sitouttaa henkilökunta uuden valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja laatia Tuusulan kuntaan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä koko henkilöstön kanssa. Projektissa henkilöstö tutustuu valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin, tuottaa sisältöä kuntavasuun sekä sitä kautta kehittää omaa työtään. Opinnäytetyössä tarkastelen osallistavien menetelmien toimivuutta projektissa henkilöstön näkökulmasta.
Muutostarve kunnan varhaiskasvatussuunnitelman uudistamiseen lähti lakimuutoksesta 1.8.2015 sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman uudistumisesta. Projekti alkoi huhtikuussa 2016. Lain mukaan paikallinen suunnitelma pitää olla käytössä 1.8.2017. Muutos on aina mahdollisuus. Muutosjohtaminen vaatii asiaan perehtymistä. Muutos lähtee käyntiin vasta kun henkilöstö on todella ymmärtänyt, että nykytilassa ei voida jatkaa. Muutosjohtaminen etenee muutostarpeen suunnittelusta, toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen.
Projektissa käytettiin sosiokonstruktiivista oppimiskäsitystä. Osallistavien menetelmien antamat mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja vaikuttamiseen auttavat muutoksessa siten, että henkilöstö sitoutuu muutokseen. Osallistavien menetelmien avulla kerättiin lisäksi tietoa kuntavasun sisällöksi ja kartoitettiin nykytilaa tulevaa vakiinnuttamisen vaihetta varten. Työnantajan on varmistettava, että henkilöstö tuntee uuden varhaiskasvatussuunnitelman sisällön, sillä ensimmäistä kertaa se on velvoittava asiakirja. Osallistavien menetelmien kautta voidaan lisäksi saada uusia innovatiivisia tuloksia. Menetelmän käyttäminen helpottaa tulevaa asiakirjan käyttöönottoa.
Asiakirjan laatimista varten perustettiin projektiryhmä. Työtapana oli projektityöskentely, koska kyseessä on selkeästi normaalisti työtehtävästä poikkeava tehtävä, joka täyttää projektin tunnusmerkit. Projektiryhmässä on kuusi Tuusulan kunnan varhaiskasvatuspalveluiden työntekijää. Kehittämistoiminta ja tulevan kuntavasun sisältö tehtiin varhaiskasvatuspalveluiden johtajien, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä. Projektin kautta kehittämistoiminta haluttiin tehdä suunnitelmallisesti.
Varhaiskasvatusyksiköiden henkilöstön kokemuksia projektista ja osallistavista menetelmistä mitattiin sähköisellä kyselyllä. Kysely oli auki kaksi viikkoa osallistavien menetelmien loppuvaiheessa. Vastauksissa kävi ilmi, että henkilöstö oli kokenut erityisesti kuukausittaiset kysymykset sekä koulutuspäivän hyväksi työskentelytavaksi. Pitkäkestoisuus ja keskustelun mahdollistaminen olivat keskeiset hyväksi havaitut toimintatavat. Kiire ja projektin viemä aika muulta työltä nähtiin heikkoutena. Kehittämisehdotuksena näen valmiin kuntavasun suunnitelmallisen käyttöönoton merkityksen tärkeyden. Kuntavasun käyttöönotossa henkilöstön merkitys markkinoijana vanhemmille ja lapsille tulee olemaan erittäin suuri.
Muutostarve kunnan varhaiskasvatussuunnitelman uudistamiseen lähti lakimuutoksesta 1.8.2015 sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman uudistumisesta. Projekti alkoi huhtikuussa 2016. Lain mukaan paikallinen suunnitelma pitää olla käytössä 1.8.2017. Muutos on aina mahdollisuus. Muutosjohtaminen vaatii asiaan perehtymistä. Muutos lähtee käyntiin vasta kun henkilöstö on todella ymmärtänyt, että nykytilassa ei voida jatkaa. Muutosjohtaminen etenee muutostarpeen suunnittelusta, toteuttamiseen ja vakiinnuttamiseen.
Projektissa käytettiin sosiokonstruktiivista oppimiskäsitystä. Osallistavien menetelmien antamat mahdollisuudet vuorovaikutukseen ja vaikuttamiseen auttavat muutoksessa siten, että henkilöstö sitoutuu muutokseen. Osallistavien menetelmien avulla kerättiin lisäksi tietoa kuntavasun sisällöksi ja kartoitettiin nykytilaa tulevaa vakiinnuttamisen vaihetta varten. Työnantajan on varmistettava, että henkilöstö tuntee uuden varhaiskasvatussuunnitelman sisällön, sillä ensimmäistä kertaa se on velvoittava asiakirja. Osallistavien menetelmien kautta voidaan lisäksi saada uusia innovatiivisia tuloksia. Menetelmän käyttäminen helpottaa tulevaa asiakirjan käyttöönottoa.
Asiakirjan laatimista varten perustettiin projektiryhmä. Työtapana oli projektityöskentely, koska kyseessä on selkeästi normaalisti työtehtävästä poikkeava tehtävä, joka täyttää projektin tunnusmerkit. Projektiryhmässä on kuusi Tuusulan kunnan varhaiskasvatuspalveluiden työntekijää. Kehittämistoiminta ja tulevan kuntavasun sisältö tehtiin varhaiskasvatuspalveluiden johtajien, henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä. Projektin kautta kehittämistoiminta haluttiin tehdä suunnitelmallisesti.
Varhaiskasvatusyksiköiden henkilöstön kokemuksia projektista ja osallistavista menetelmistä mitattiin sähköisellä kyselyllä. Kysely oli auki kaksi viikkoa osallistavien menetelmien loppuvaiheessa. Vastauksissa kävi ilmi, että henkilöstö oli kokenut erityisesti kuukausittaiset kysymykset sekä koulutuspäivän hyväksi työskentelytavaksi. Pitkäkestoisuus ja keskustelun mahdollistaminen olivat keskeiset hyväksi havaitut toimintatavat. Kiire ja projektin viemä aika muulta työltä nähtiin heikkoutena. Kehittämisehdotuksena näen valmiin kuntavasun suunnitelmallisen käyttöönoton merkityksen tärkeyden. Kuntavasun käyttöönotossa henkilöstön merkitys markkinoijana vanhemmille ja lapsille tulee olemaan erittäin suuri.