Hyvis- ryhmä 9. luokkalaisille tytöille
Floman, Helene (2017)
Floman, Helene
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704255281
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704255281
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ja pilotoida 9. luokkalaisille tytöille suunnatun ryhmän toimintamalli ja sisältö eräällä eteläsuomalaisella yläkoululla. Hyvis- ryhmän toimintamallin tarkoituksena oli positiivisen mielenterveyden tukeminen. Ryhmän toiminnan tavoitteena oli lisätä ryhmään osallistuvien tyttöjen tietoisuutta itsetunnosta, sen vahvistamisesta sekä kehittää stressinhallintakeinoja. Ryhmän toiminnalle asetettuihin tavoitteisiin pyrittiin pääsemään keskustelun ja erilaisten toiminnallisten ryhmäharjoitusten keinoin. Hyvis valikoitui ryhmän nimeksi sen positiivisen mielikuvan vuoksi, joka viittaa hyvään ihmiseen sekä hyvään itsetuntoon.
Ajatus ryhmän perustamisesta nousi koulun kouluterveydenhoitajalta oppilaiden tarpeiden pohjalta. Ryhmässä käsitellyt aiheet suunniteltiin yhdessä kyseisen kouluterveydenhoitajan ja kaupungin preventiivisen yksikön palvelupäällikön kanssa. Tyttöryhmän tapaamiset järjestettiin nuorten koulupäivinä tammi-helmikuun 2017 aikana. Pienryhmään osallistui ohjaajan lisäksi 9 tyttöä. Ryhmä kokoontui viikoittain tunnin ajan yhteensä viiden viikon aikana. Jokaiselle kerralle oli suunniteltu oma aihe, joka liittyi itsetuntoon tai stressiin. Tapaamiskertojen onnistumista arvioitiin havainnointia hyödyntäen. Ryhmän tavoitteiden saavuttamista arvioitiin havainnoinnin lisäksi lopuksi ryhmälle suunnatulla kyselylomakkeella.
Havainnointia toteutettiin jokaisella tapaamiskerralla pääsääntöisesti vapaana havainnointina, havainnoinnin mukaan aiheet olivat tytöille mieluisia ja tarpeellisia. Ryhmään osallistuneet tytöt olivat tiiviisti vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa ja jakoivat kokemuksiaan ja mielipiteitään avoimesti. Nuorten osallistuminen ryhmään oli myöskin runsasta. Havainnoinnin perusteella tytöt kaipasivat edelleen enemmän tietoa stressistä ja sen sen hallinnasta. Lopuksi tehty kyselylomake oli laadittu erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Kyselyyn sisällytettiin Rosenbergin itsetuntomittari sekä ryhmän toimintaa tarkasteltiin Likert-asteikon avulla. Kyselyssä tarkasteltiin myös ryhmätoiminnan vaikuttavuutta. Tyttöryhmän toiminta koettiin mielekkääksi ja ohjaajan toiminta hyväksi. Kyselystä ilmeni, että osallistujat kokivat ryhmän olleen hyödyllinen, ja esiin nousi toive ryhmätoiminnan jatkumisesta.
Hyvis- ryhmältä kerätyn palautteen sekä havainnoinnin pohjalta voidaan todeta ryhmän olleen erittäin tarpeellinen ja onnistunut. Hyvis- ryhmän koettiin tukeneen nuorten itsetunnon vahvistumista sekä lisänneen nuorten stressin hallintakeinoja. Ryhmään osallistuneet tytöt oppivat ryhmän avulla tunnistamaan itsetuntoon vaikuttavia toimintamalleja ja tekijöitä sekä oppivat stressinhallintakeinoja, kuten arjenhallintaa ja rentoutumisharjoituksia.
Hyvis- tyttöryhmän kaltaista pienryhmätoimintaa voidaan siis suositella sisällytettäväksi koulussa annettavaan opetukseen. Ryhmän kaltainen toiminta soveltuu myös kouluterveydenhuollon välineeksi yläkouluikäisten terveyden sekä hyvinvoinnin edistämisessä. Nuorisotyössä voitaisiin myöskin hyödyntää Hyvis- ryhmän toimintamallia nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen.
Ajatus ryhmän perustamisesta nousi koulun kouluterveydenhoitajalta oppilaiden tarpeiden pohjalta. Ryhmässä käsitellyt aiheet suunniteltiin yhdessä kyseisen kouluterveydenhoitajan ja kaupungin preventiivisen yksikön palvelupäällikön kanssa. Tyttöryhmän tapaamiset järjestettiin nuorten koulupäivinä tammi-helmikuun 2017 aikana. Pienryhmään osallistui ohjaajan lisäksi 9 tyttöä. Ryhmä kokoontui viikoittain tunnin ajan yhteensä viiden viikon aikana. Jokaiselle kerralle oli suunniteltu oma aihe, joka liittyi itsetuntoon tai stressiin. Tapaamiskertojen onnistumista arvioitiin havainnointia hyödyntäen. Ryhmän tavoitteiden saavuttamista arvioitiin havainnoinnin lisäksi lopuksi ryhmälle suunnatulla kyselylomakkeella.
Havainnointia toteutettiin jokaisella tapaamiskerralla pääsääntöisesti vapaana havainnointina, havainnoinnin mukaan aiheet olivat tytöille mieluisia ja tarpeellisia. Ryhmään osallistuneet tytöt olivat tiiviisti vuorovaikutuksessa ryhmän kanssa ja jakoivat kokemuksiaan ja mielipiteitään avoimesti. Nuorten osallistuminen ryhmään oli myöskin runsasta. Havainnoinnin perusteella tytöt kaipasivat edelleen enemmän tietoa stressistä ja sen sen hallinnasta. Lopuksi tehty kyselylomake oli laadittu erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Kyselyyn sisällytettiin Rosenbergin itsetuntomittari sekä ryhmän toimintaa tarkasteltiin Likert-asteikon avulla. Kyselyssä tarkasteltiin myös ryhmätoiminnan vaikuttavuutta. Tyttöryhmän toiminta koettiin mielekkääksi ja ohjaajan toiminta hyväksi. Kyselystä ilmeni, että osallistujat kokivat ryhmän olleen hyödyllinen, ja esiin nousi toive ryhmätoiminnan jatkumisesta.
Hyvis- ryhmältä kerätyn palautteen sekä havainnoinnin pohjalta voidaan todeta ryhmän olleen erittäin tarpeellinen ja onnistunut. Hyvis- ryhmän koettiin tukeneen nuorten itsetunnon vahvistumista sekä lisänneen nuorten stressin hallintakeinoja. Ryhmään osallistuneet tytöt oppivat ryhmän avulla tunnistamaan itsetuntoon vaikuttavia toimintamalleja ja tekijöitä sekä oppivat stressinhallintakeinoja, kuten arjenhallintaa ja rentoutumisharjoituksia.
Hyvis- tyttöryhmän kaltaista pienryhmätoimintaa voidaan siis suositella sisällytettäväksi koulussa annettavaan opetukseen. Ryhmän kaltainen toiminta soveltuu myös kouluterveydenhuollon välineeksi yläkouluikäisten terveyden sekä hyvinvoinnin edistämisessä. Nuorisotyössä voitaisiin myöskin hyödyntää Hyvis- ryhmän toimintamallia nuorten positiivisen mielenterveyden tukemiseen.