Palveluohjaus sote-uudistuksessa

Abstract

Opinnäytetyön taustan ja tarpeen muodostavat sektorivastuullisuuteen ja asiakastiedon käsittelyyn liittyvät ongelmat suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Palveluohjauksessa painottuva kokonaisvaltainen ja asiakaslähtöinen työote on yksi ratkaisu näihin ongelmiin.

Palveluohjaus on sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän ammattilaisen toimintaa, jossa tuetaan kokonaisvaltaisesti paljon palveluita käyttävän asiakkaan elämänhallintaa ja koordinoidaan häntä tukevia palveluita. Samankaltaisiin tavoitteisiin pyritään myös sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa, jossa tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä, valinnanvapautta ja palveluiden integraatiota.

Selvitin kyselyn avulla, miten palveluohjausta tehdään tällä hetkellä ja mitä haasteita eri sektoreilla on toimia palveluohjauksen perusideologian mukaisesti. Näiden alatutkimuskysymysten pohjalta esitän näkökulmia siihen, kuinka palveluohjaus kannattaisi organisoida sote-uudistuksessa ja kuinka palveluohjaus voisi tukea sote-uudistuksen tavoitteita. Kyselyn aineisto on kerätty määrällisen tutkimuksen menetelmin ja analysoitu laadullisia menetelmiä käyttäen.

Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys rakentuu palveluohjauksen ideologian ympärille. Sen mukaan palveluohjauksen tulisi perustua asiakkaan kohtaamiseen ja hänen itsenäisen elämän kokonaisvaltaiseen tukemiseen, siihen pitäisi olla käytössä riittävästi aikaa ja palveluohjaajalla tulisi olla vapaus toimia asiakkaan ehdoilla. Näihin ideologisiin lähtökohtiin pohjautuen kyselyn perusteella parhaat lähtökohdat palveluohjaukselle on kolmannen sektorin organisaatioissa. Julkisella sektorilla palveluohjauksen tekemistä rajoitetaan eniten organisaation toimesta ja heillä on muihin sektoreihin verrattuna heikoimmat mahdollisuudet toimia palveluohjauksen ideologian mukaisesti.

Jotta asiakaslähtöisyys toteutuisi ja palveluiden integraatio sekä valinnanvapaus toisivat sote-uudistuksessa aitoa lisäarvoa asiakkaille, täytyy palveluneuvontaa ja palveluohjausta tehdä huolellisesti. Samalla voimme vähentää päällekkäistä, resursseja hukkaavaa työtä ja kohdentaa tuki vastaamaan paremmin asiakkaan tarvetta.

Opinnäytetyö on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston monitieteistä MORFEUS-hanketta.

The context of this Bachelor’s Thesis is based on the problems of the sector-based social and healthcare system and the difficulties in managing customer data in Finland. Case-management is one solution to these kinds of challenges.

Case-management is a customer-orientated professional working practice in social and healthcare. Case-managers main objective is to comprehensively support customers life management and reconcile services around the customer. Social and healthcare services reform is currently in progress in Finland. Its ambitions are to achieve a customer-orientated system, and legislation on freedom of choice and integrated services are in line with case-managements principles.

In part of this thesis I performed a survey about how case-management is performed at the moment and what kind of difficulties different sectors might have to perform case-management considering its basic ideology. Based on the survey and research I made conclusions about how case-management should be organized in the social and healthcare services reform and how case-management could support the reform to achieve its ambitions. The survey material was collected with quantitative research methods and analyzed with qualitative methods.

The theoretical frame of the thesis is formed around case-managements basic ideology. According to the ideology case-management should be based on the customer meetings and case-managers should be able to comprehensively support customers life management. Case-managers need enough time and freedom to work without unnecessary limitations from the organization in order to be able to practice the ideology. On the basis of the survey the case-managers that are working in the third sector are closest to the case-management ideology. In the public sector case-managers appear to have the weakest possibilities to practice the ideology properly and their work is the most limited by the organization compared to other sectors.

The social and healthcare reform could achieve its ambitions if case-management and customer counselling is practiced properly. The results show that professional resources could be better coordinated and be based on the customer needs and also financial costs could be decreased.

The Bachelor’s Thesis is a part of multidisciplinary MORFEUS-project with Laurea University of Applied Sciences and Aalto University.