Pankreatiittipotilas - simulaatiotilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida simulaatiotilanne aiheesta akuutti pankreatiitti eli haimatulehdus. Työn toimeksiantajana oli Laurea-ammattikorkeakoulu, jonka Terveystori-oppimisympäristöön simulaatio sijoittui. Simulaation kohderyhmänä olivat erityisesti kolmannen lukukauden akuuttihoitotyön ydinosaamisen opintojakson opiskelijat, eli akuuttihoitotyön osaaminen oli osa opinnäytetyön toteutusta. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden osaamista toteuttamalla oppimista kehittävä ja mahdollisimman aidonmukainen opetustilanne, joka tukisi opiskelijoiden käytännön osaamista ja vahvistaisi itsevarmuutta käytännön taidoissa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen työ, jonka menetelmänä oli simulaatio.

Simulaatiotilanteen aiheena oli pankreatiittipotilaan tilan huononeminen vuodeosastolla. Simulaatiotilanne jäljitteli todenmukaista ympäristöä, jotta simulaatiotilanteessa voitiin edistää sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimista pankreatiittipotilaan akuuttihoitotyöstä ja valmistaa heitä työelämän potilastilanteisiin.

Teoreettinen viitekehys rakennettiin simulaatio-opetuksen eri vaiheista sekä pankreatiittipotilaan hoitotyöstä. Opinnäytetyön tulosten arvioinnissa käytettiin määrällistä tutkimusta, jonka perusteella pystyttiin arvioimaan opiskelijoiden osaamisen kehittymistä simulaation myötä. Kysely toteutettiin paperisella kyselylomakkeella, joka jaettiin kaikille halukkaille simulaatiotilanteen jälkeen. Tulokset analysoitiin ristiintaulukoimalla. Lisäksi simulaatioissa jaettua suullista palautetta käytettiin simulaation välittömään kehittämiseen. Tulosten analyysin perusteella opiskelijat kokivat hyötyvänsä simulaatioharjoittelutilanteesta ja suurin osa koki oppineensa uutta simulaation aikana. Erityisesti simulaation aluksi annettu teoriatieto koettiin hyödyllisenä. Simulaatiossa käytetty simulaattorinukke koettiin hankalana ja sen kohtaaminen oikeana potilaana koettiin vaikeaksi.

Kyselyn ja simulaatiossa saadun suullisen palautteen perusteella voitiin päätellä, että simulaatio koettiin pääosin hyödyllisenä ja opiskelijat kokivat osaamisensa kehittyneen simulaation ansiosta. Kehittämisehdotuksena voisi mainita kyselylomakkeen kehittämisen paremmin simulaatiotilanteeseen sopivaksi. Simulaatiotilanteeseen itsessään voisi käyttää enemmän aikaa, jotta opiskelijat pääsisivät konkreettisesti toteuttamaan erilaisia tutkimuksia simulaation aikana.

The purpose of this thesis was to plan, execute and evaluate a simulation training session. The subject for the session was acute pancreatitis. The client for the thesis was Laurea University of Applied Sciences, more accurately Laurea Lohja campus. The simulation training session was held in Terveystori learning environment. The target group for this simulation were Laurea Lohja’s third semester students who participated in Acute Care study module. Because of that, acute care was an important part of the thesis. The objective of the thesis was to create a genuine and educational learning session in which the students could develop their practical skills and professional confidence. The thesis was a functional work, and the method used was simulation training session.

The subject for the simulation training session was a pancreatic patient, whose condition had worsened on a hospital ward. The situation imitated a realistic environment so that the simulation situation could improve students’ learning of pancreatic patient’s acute care. This would also prepare them for future patient situations.

The theoretical framework included different phases of simulation education and taking care of a pancreatic patient. The thesis was evaluated using quantitative research, so it was possible to review students’ skills improvement after the simulation training session. The research was executed using printed questionnaires, which were distributed to all participants directly after the simulation. Participation was voluntary. The results were analyzed by using cross-tabulation analysis. Oral feedback was also received during the simulation training session and it was used to improve simulations directly. Based on the analysis, almost all the students found the simulation training session useful and most of the students learned new things during it. The theoretical session which was held before actual simulation was found especially useful. The simulator doll was found hard to encounter as a real patient.

The conclusion was that the simulation was found mostly useful and students were able to experience improvement in their skills because of the simulation. In the future, the questionnaire could be developed so that it better suits a simulated situation. The simulation itself could have used a little more time so that the students could execute different examinations.