Isyyden tunnustaminen Hyvinkään neuvolassa
Remes, Hanna; Miikkulainen, Niina (2017)
Remes, Hanna
Miikkulainen, Niina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285788
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201704285788
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien Hyvinkään neuvoloiden kanssa. Lakiuudistuksen vuoksi Hyvinkään neuvoloilla oli tarve saada asiakaslähtöinen esite isyyden tunnustamisesta asiakkaille jaettavaksi. Aihe on saatu opettajan kautta. Hyvinkään neuvoloilla on ollut keskeinen tieto paperilla ja tarkoituksena on ollut tuottaa isyyden tunnustamisprosessin etenemisestä A4-kokoa oleva esite suomeksi ja englanniksi. Ne toimivat ohjeistuksena asiakkaille ja samalla tukimateriaalina henkilökunnalle.
Vuoden 2016 alussa astui voimaan uusi isyyslaki, jonka seurauksena isyyden tunnustaminen voidaan jatkossa tehdä jo raskausaikana äitiysneuvoloissa. Uuden isyyslain myötä aviottomien lasten juridinen asema on parantunut ja isyyden tunnustamisen tekeminen on helpottunut. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään avoliiton juridista merkitystä, uudistunutta isyyslakia ja isyyden tunnustamista.
Opinnäytetyön osana tehtiin kaksi asiantuntijahaastattelua haastatellen erikseen terveydenhoitajaa ja lastenvalvojaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina hyödyntäen avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin laadullisesti.
Isyyden tunnustamisen ajateltiin olevan suurempi kokonaisuus kuin se lopulta olikaan. Siihen on varattava riittävästi aikaa ja isyyden tunnustamisien määrät vaihtevat terveydenhoitopiireittäin. Ennen isyyden tunnustamista on valmistauduttava ja kerrattava asioita. Työntekijät toivovat arvostusta lisääntyneen työmäärän vuoksi ja se olisi huomioitava myös palkassa. Resurssit koetaan riittäviksi isyyden tunnustamisen tekemiseen. Asiakaspalaute uudesta käytännöstä on ollut pääosin myönteistä. Asiakkailta on tullut hyvin vähän kysymyksiä uudesta käytännöstä. Henkilökunta toivoisi enemmän kertauskoulutusta isyyden tunnustamiseen liittyen. Isyyden tunnustamisprosessi on niin vahvasti lakiin perustuvaa, että sitä ei ole mahdollista muuttaa.
Vuoden 2016 alussa astui voimaan uusi isyyslaki, jonka seurauksena isyyden tunnustaminen voidaan jatkossa tehdä jo raskausaikana äitiysneuvoloissa. Uuden isyyslain myötä aviottomien lasten juridinen asema on parantunut ja isyyden tunnustamisen tekeminen on helpottunut. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään avoliiton juridista merkitystä, uudistunutta isyyslakia ja isyyden tunnustamista.
Opinnäytetyön osana tehtiin kaksi asiantuntijahaastattelua haastatellen erikseen terveydenhoitajaa ja lastenvalvojaa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina hyödyntäen avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin laadullisesti.
Isyyden tunnustamisen ajateltiin olevan suurempi kokonaisuus kuin se lopulta olikaan. Siihen on varattava riittävästi aikaa ja isyyden tunnustamisien määrät vaihtevat terveydenhoitopiireittäin. Ennen isyyden tunnustamista on valmistauduttava ja kerrattava asioita. Työntekijät toivovat arvostusta lisääntyneen työmäärän vuoksi ja se olisi huomioitava myös palkassa. Resurssit koetaan riittäviksi isyyden tunnustamisen tekemiseen. Asiakaspalaute uudesta käytännöstä on ollut pääosin myönteistä. Asiakkailta on tullut hyvin vähän kysymyksiä uudesta käytännöstä. Henkilökunta toivoisi enemmän kertauskoulutusta isyyden tunnustamiseen liittyen. Isyyden tunnustamisprosessi on niin vahvasti lakiin perustuvaa, että sitä ei ole mahdollista muuttaa.