Imetys on ravintoa, läheisyyttä, hellyyttä, turvallisuutta, kiintymystä ja rakkautta samassa paketissa.
Suihkonen, Emmi; Pitkänen, Marjukka; Kellosalo, Heli; Sundqvist, Ida (2010)
Lataukset:
Suihkonen, Emmi
Pitkänen, Marjukka
Kellosalo, Heli
Sundqvist, Ida
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010

Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004146478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004146478
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli pitää neljä imetysryhmäkertaa ensimmäistä lastaan odottaville äideille vantaalaisessa neuvolassa. Kolme kertaa pidettiin raskausaikana ja kerta vauvojen syntymän jälkeen. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että äidit olisivat tyytyväisiä saamaansa imetysohjaukseen ryhmässä ja saisivat tukea arkeen voimavaraistumisen kautta. Äitien voimavaraistuminen ryhmässä oli opinnäytetyömme lähtökohta. Imetysryhmän tapaamiskerrat ajoittuivat syyskuun alusta 2009 helmikuun puoliväliin 2010.
Teoriatietoa koottiin tarkoituksena antaa perusta äideille tulevaan imetykseen. Imetys aiheena on laaja joten teoriatiedon määrää tiivistettiin. Teoriatieto koottiin ajatuksena antaa äideille mahdollisimman tarpeellista tietoa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan imetysprosessia sekä imetyksen haasteita ja apuvälineitä. Lisäksi käsitellään ryhmänohjausta, vertaistukea ja voimavaraistamista tarkoituksena hyödyntää niitä ryhmän kokoontumiskerroilla. Teoriatiedosta koottiin lopuksi pieni vihkonen äitien tueksi.
Odottavat äidit valitsi ryhmään neuvolan terveydenhoitaja ensisynnyttäjyyden ja lasketun ajan mukaan. Jokaiselle ryhmänohjauskerralle tehtiin tuntisuunnitelma. Suunnitelmassa ilmenevät ryhmänohjauskerran sisältö, tavoitteet, menetelmät ja käytetyt arviointimenetelmät. Imetysryhmäkertoihin sisältyi teoriaosuuden käsittely ja vapaa keskustelu. Äidit pyrittiin ottamaan mukaan teorian käsittelyyn toiminnallisten harjoitteiden kautta.
Imetysryhmää arvioitiin palautekyselyiden ja havainnoin avulla. Kyselylomakkeissa käytettiin avoimia ja monivalintakysymyksiä. Havainnointi toteutettiin siten, että kukin opinnäytetyöryhmän jäsenistä toimi vuorollaan imetysryhmän havainnoijana. Äideiltä saatiin positiivista palautetta kyselylomakkeiden avulla imetysryhmäkerroista sekä hyviä kehitysideoita jatkoa ajatellen. Äidit kokivat että raskausaikana imetysryhmä toimi hyvin, mutta suurin osa äideistä olisi kuitenkin kaivannut yksilöohjausta vauvan syntymän jälkeen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että neuvolassa olisi hyvä kehittää imetysohjausta. Raskausaikana äitien tulisi saada tietoa ja tukea imetyksen aloitukseen. Neuvolan terveydenhoitajien koulutuksissa olisi hyvä painottaa odottavien äitien imetysohjausta. Oppinäytetyötä voidaan tulevaisuudessa käyttää tiettyjä osia hyödyntäen tai muokata yksikön tai kohderyhmän tarpeiden mukaan.
Teoriatietoa koottiin tarkoituksena antaa perusta äideille tulevaan imetykseen. Imetys aiheena on laaja joten teoriatiedon määrää tiivistettiin. Teoriatieto koottiin ajatuksena antaa äideille mahdollisimman tarpeellista tietoa. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkastellaan imetysprosessia sekä imetyksen haasteita ja apuvälineitä. Lisäksi käsitellään ryhmänohjausta, vertaistukea ja voimavaraistamista tarkoituksena hyödyntää niitä ryhmän kokoontumiskerroilla. Teoriatiedosta koottiin lopuksi pieni vihkonen äitien tueksi.
Odottavat äidit valitsi ryhmään neuvolan terveydenhoitaja ensisynnyttäjyyden ja lasketun ajan mukaan. Jokaiselle ryhmänohjauskerralle tehtiin tuntisuunnitelma. Suunnitelmassa ilmenevät ryhmänohjauskerran sisältö, tavoitteet, menetelmät ja käytetyt arviointimenetelmät. Imetysryhmäkertoihin sisältyi teoriaosuuden käsittely ja vapaa keskustelu. Äidit pyrittiin ottamaan mukaan teorian käsittelyyn toiminnallisten harjoitteiden kautta.
Imetysryhmää arvioitiin palautekyselyiden ja havainnoin avulla. Kyselylomakkeissa käytettiin avoimia ja monivalintakysymyksiä. Havainnointi toteutettiin siten, että kukin opinnäytetyöryhmän jäsenistä toimi vuorollaan imetysryhmän havainnoijana. Äideiltä saatiin positiivista palautetta kyselylomakkeiden avulla imetysryhmäkerroista sekä hyviä kehitysideoita jatkoa ajatellen. Äidit kokivat että raskausaikana imetysryhmä toimi hyvin, mutta suurin osa äideistä olisi kuitenkin kaivannut yksilöohjausta vauvan syntymän jälkeen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että neuvolassa olisi hyvä kehittää imetysohjausta. Raskausaikana äitien tulisi saada tietoa ja tukea imetyksen aloitukseen. Neuvolan terveydenhoitajien koulutuksissa olisi hyvä painottaa odottavien äitien imetysohjausta. Oppinäytetyötä voidaan tulevaisuudessa käyttää tiettyjä osia hyödyntäen tai muokata yksikön tai kohderyhmän tarpeiden mukaan.