"Kyllähän myökin aikamoisessa kriisissä ollaan" : Rikostaustaisten läheisten kokemuksia ja odotuksia tuesta

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata rikostaustaisten läheisten kokemuksia tilanteen käsittelystä kriisin vaiheissa, avun hakemisesta, saadusta tuesta sekä tukitoiveista. Tavoitteena oli antaa rikostaustaisten läheisille mahdollisuus tuoda esille omia kokemuksia ja odotuksia heille tarjottavasta tuesta. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kuopion Setlementti Puijola ry:n hallinnoiman Tukikeskus Mahkun ja Vankien Omaiset VAO ry:n kanssa.

Tutkimus on kvalitatiivinen. Aineisto saatiin haastattelemalla yhdeksää rikostaustaisen läheistä syys- joulukuun välillä vuonna 2016. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat sosiaalinen tuki, kriisiprosessi, rikostaustaisen läheinen, vertaistuki sekä rikosseuraamusalan perhetyö.

Haastatteluista nousi selkeästi esiin kriisin kolme eri vaihetta; shokkivaihe, reaktiovaihe ja käsittelyvaihe. Shokkivaiheessa läheiset kaipasivat eniten tukea. Haastatellut läheiset jakautuivat omatoimisiin avunhakijoihin, joilla oli kykyä ja voimavaroja etsiä ja vaatia apua sekä ohjauksen tarpeessa oleviin, joita tapahtumat lamaannuttivat, eikä omatoimiseen tiedon etsimiseen ollut resursseja. Tukea oli saatu ammattilaisilta, vertaisilta sekä lähipiiriltä. Saatu tuki ja tarve eivät kuitenkaan aina kohdanneet. Tieto, osaaminen ja emotionaalinen tuki olivat olennaisia myönteisen kokemuksen syntymisessä. Kielteisiä kokemuksia aiheuttivat useimmiten vähättely, syyllistäminen ja ymmärryksen puute. Haastateltujen toiveet tuesta liittyivät avun saavutettavuuteen ja oikea-aikaisuuteen, emotionaaliseen tukeen sekä tietoon ja asiantuntemukseen.

Aineiston perusteella läheiset toivoivat tuelta kaikkein eniten kunnioittavaa kohtaamista. Tiedon ja avun löytäminen oli vaikeaa myös omatoimisten avunhakijoiden mielestä. Palveluohjausta rikostaustaisten läheisiä kohtaavien tahojen osalta tulisi kehittää. Aktiivisempi palveluohjaus vähentäisi lopulta kaikkien palvelujärjestelmän tahojen kuormitusta, kun rikostaustaisten läheiset löytäisivät juuri heille kohdennetun tuen.

Tutkimuksen tarkoitus oli käytännönläheinen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Tukikeskus Mahkun toiminnan kehittämisessä. Tuloksien avulla toimintaa pyritään kehittämään paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Lisäksi tarkoituksena on tuoda esille tutkimuksen tuloksia yhteistyötahoille ja sidosryhmille, jotta tutkimuksen tarjoamia kokemuksia voidaan jatkossa hyödyntää rikostaustaustaisten läheisille kohdennettuja palveluja yhteistyössä kehitettäessä.

The purpose of this study was to identify the individual experiences of criminals’ families and other closest people regarding handling the situation during each phase of crisis, seeking and finding help, received support and expectations on support. The aim was to give criminals’s closest people an opportunity to highlight their own experiences and to express their expectations on support for them. The study was realized in co-operation with Tukikeskus Mahku administrated by Kuopion Setlementti Puijola ry and with Vankien Omaiset VAO ry.

This study was carried out as a qualitative research. The data were obtained by interviewing nine persons, whose closest person was or had been under criminal sanction. Interviews were conducted between September and December in 2016. The interview material was analyzed by using data-driven content analysis. Theoretical framework consists of social support and crisis as well on family work in the field of criminal sanctions.

Three phases of the crisis were clearly visible from the data; shock phase, reaction phase and processing phase. Criminals’ closest people needed the most help in the shock phase, but need for support occured in some extent in all phases. Study showed two type of closest people regarding to seeking and finding help; those who had resources and ability to seek for support and require it and those who paralyzed and needed assistance to find and get help. The interviewed had received support from professionals, peer supporters and from their family and friends. However, the expectations and needs did not always meet the received support. Knowledge, know-how and emotional support were essential for having positive experiences. Understanding situation, criticism and lack of understanding caused negative experiences. The expected support was related to the accessibility and timeliness of support, emotional support, knowledge and expertise.

According the data criminal’s families and closest people expected most of all respectful treatment. Finding information and help was difficult even for active, independent help-seekers. Service counselling should be improved among organizations meeting criminal’s families and closest people. More active service counselling would reduce workload in service system, once criminal’s families and closest people find the most appropriate support for them.

The purpose of study was practical. The results of this study can be used in improving services Tukikeskus Mahku offers. Practices can be developed to better meet clients’ expectations. Furthermore, the purpose is to represent results of the study to collaborators and interest groups, in order to take advantage of experiences presented by the study when improving services in co-operation for criminals’ families and closest people.