Projektinhallinnan tehostaminen yrityksessä X
Lompolo, Tero (2017)
Lompolo, Tero
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036167
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705036167
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin yhden businessyksikön projektinhallinnan vahvuudet ja kehityskohteet haastattelemalla kyseisen yksikön kaikki projektipäälliköt. Tarve projektinhallinnan parantamiselle tuli ilmi asiakaspalautteessa, joka on myös otettu tutkimuksessa huomioon. Opinnäytetyö pyrki vastaamaan tutkimuskysymykseen: Mitä organisaation nykyisessä projektinhallinnassa on parannettava?
Teoriaosuudessa määriteltiin, mikä on projekti, sen eri tyypit ja sen hyödyt organisaatiolle. Teoriaosuudessa tarkasteltiin sekä perinteistä projektia että kahta tunnetuinta ketterää mallia, Scrumia ja Kanbania. Perinteisen projektimallin osuudessa keskityttiin tarkastelemaan projektin elinkaarta ja kuhunkin vaiheeseen liittyviä tehtäviä. Ketterillä malleilla pyrittiin havainnollistamaan, mihin projektinhallinta on matkalla, varsinkin tuotekehitysprojekteissa. Teoriaosuuden tarkoitus oli esitellä teorioiden mukaista tehokasta projektinhallintaa.
Teoriaosuudessa tuotiin esille myös projektin kommunikointi. Kommunikointi nostettiin esille omana aiheenaan asiakkaan palautteen perusteella. Asiakaspalautteessa kommunikointi oli havaittu yhdeksi ongelma-alueeksi. Kommunikoinnin teoria pyrki valottamaan, mitä kaikkea projektikommunikointiin kuuluu.
Opinnäytetyön varsinainen tutkimus tehtiin teemahaastatteluna. Seitsemän projektipäällikköä haastateltiin ja haastatteluista listattiin sisältöanalyysin menetelmin projektipäälliköiden mielestä oleellisimmat vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tutkimuksessa kartoitettiin myös ne seikat, jotka projektipäälliköt kokevat voimaannuttavina. Tutkimusta täydennettiin henkilöstökyselystä saaduilla avoimilla kommenteilla, jotka analysoitiin sisältöanalyysin menetelmin.
Opinnäytetyön lopussa on ehdotettu kolmea tutkimuksen nostamaa kehityskohdetta otettavaksi organisaation kehitysprojektiin. Kehityskohteille on ehdotettu keinoja, jolla projektinhallintaa saadaan tehokkaammaksi kyseisillä ongelma-alueilla.
Lopputyö antaa hyvän kuvan organisaation projektien nykytilasta. Lopputyön tarjoaman tiedon perusteella organisaatio voi priorisoida kehityskohteet ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti sekä hyödyntää vahvuudet paremmin.
Teoriaosuudessa määriteltiin, mikä on projekti, sen eri tyypit ja sen hyödyt organisaatiolle. Teoriaosuudessa tarkasteltiin sekä perinteistä projektia että kahta tunnetuinta ketterää mallia, Scrumia ja Kanbania. Perinteisen projektimallin osuudessa keskityttiin tarkastelemaan projektin elinkaarta ja kuhunkin vaiheeseen liittyviä tehtäviä. Ketterillä malleilla pyrittiin havainnollistamaan, mihin projektinhallinta on matkalla, varsinkin tuotekehitysprojekteissa. Teoriaosuuden tarkoitus oli esitellä teorioiden mukaista tehokasta projektinhallintaa.
Teoriaosuudessa tuotiin esille myös projektin kommunikointi. Kommunikointi nostettiin esille omana aiheenaan asiakkaan palautteen perusteella. Asiakaspalautteessa kommunikointi oli havaittu yhdeksi ongelma-alueeksi. Kommunikoinnin teoria pyrki valottamaan, mitä kaikkea projektikommunikointiin kuuluu.
Opinnäytetyön varsinainen tutkimus tehtiin teemahaastatteluna. Seitsemän projektipäällikköä haastateltiin ja haastatteluista listattiin sisältöanalyysin menetelmin projektipäälliköiden mielestä oleellisimmat vahvuudet ja kehittämiskohteet. Tutkimuksessa kartoitettiin myös ne seikat, jotka projektipäälliköt kokevat voimaannuttavina. Tutkimusta täydennettiin henkilöstökyselystä saaduilla avoimilla kommenteilla, jotka analysoitiin sisältöanalyysin menetelmin.
Opinnäytetyön lopussa on ehdotettu kolmea tutkimuksen nostamaa kehityskohdetta otettavaksi organisaation kehitysprojektiin. Kehityskohteille on ehdotettu keinoja, jolla projektinhallintaa saadaan tehokkaammaksi kyseisillä ongelma-alueilla.
Lopputyö antaa hyvän kuvan organisaation projektien nykytilasta. Lopputyön tarjoaman tiedon perusteella organisaatio voi priorisoida kehityskohteet ja kehittää toimintaa pitkäjänteisesti sekä hyödyntää vahvuudet paremmin.