Epävakaa persoonallisuushäiriö Narratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa lukijalle tiivis tietopaketti narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla epävakaan persoonallisuushäiriön syntymekanismeista, esiintyvyydestä, oireista ja käytetyimmistä psykoterapeuttisista terapioista sekä lääkehoidosta. Tavoitteena oli löytää luotettavaa tutkimustietoa epävakaan persoonallisuushäiriön hoidosta.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin narratiivista kirjallisuuskatsausta, joka on kirjallisuuskatsauksista kevyin versio ja se mahdollisti käsiteltävän aiheen laajan kuvailun. Tiedonhaussa käytettiin apuna eri tietokantojen antamia hakuosumia, joiden perusteella valikoitiin narratiivisessa kirjallisuuskatsauksessa käytetyt tutkimukset. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on luotu kirjallisuuden pohjalta, joka käsittelee epävakaata persoonallisuushäiriötä ja sen hoitoa sekä niistä löytyviä tutkimuksia.

Keskeisinä tuloksina tutkimuksissa tuli esille se, että pelkästään epävakaata persoonallisuushäiriötä sairastavia on vähän, koska usein heillä on myös jokin liitännäissairaus. Sekä suomalaisissa, että kansainvälisissä tutkimuksissa tuli esille, että strukturoidut hoitomallit antavat parhaita tuloksia hoidossa. Tutkimuksista kävi ilmi, että sairaalahoitoa ei juurikaan käytetä epävakaata persoonallisuushäiriötä sairastavien hoidossa, koska tuloksien perusteella siitä ei ole paljoa hyötyä. Siksi rajasimme opinnäytetyömme näkökulmaa psykoterapioihin jotka Käypä hoito-suosituksen mukaan olivat tehokkaimpia epävakaan persoonallisuushäiriön hoidossa.

Johtopäätöksenä voitiin todeta, että epävakaata persoonallisuushäiriötä ja sen hoitoa on etenkin Suomessa, tutkittu todella vähän. Sen sijaan kansainvälisiä tutkimuksia löytyi runsaasti ja niitä analysoitaessa kävi ilmi, että näyttöön perustuvaa tietoa epävakaan persoonallisuushäiriön arviointivälineistä puuttuu edelleen.

Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan, että Suomessa tulisi tehdä lisää tutkimuksia epävakaasta persoonallisuushäiriöstä sekä Suomessa käytetyistä hoitomuodoista ja niiden tuloksista. Aihetta olisi tarpeen tarkastella myös potilaan näkökulmasta, esimerkiksi minkälainen on potilaan oma kokemus hoitojen vaikuttavuudesta.

The purpose of this thesis was to create compact information on borderline personality disorder and how it has started, as well as its incidence, symptoms and most used psychotherapy therapies and medication by way of a narrative literature review. The target of this thesis was to find reliable research information about the treatment of borderline personality disorder.

The purpose of this thesis was to create compact information on borderline personality disorder and how it has started, as well as its incidence, symptoms and most used psychotherapy therapies and medication by way of a narrative literature review. The target of this thesis was to find reliable research information about the treatment of borderline personality disorder. The thesis research method was narrative a literature review, and it made possible a wide description of the subject matter. Various databases were used for collecting information. The studies used were chosen on the basis of the results of database searches. The Theoretical framework has been created on the basis of literature, about borderline personality disorder and its care. The main results is that it is rare that people only have borderline personality disorder, because usually they have also other illnesses. Both Finnish and international research found that the structure care model gives the best treatment results. The research showed that hospital care is not used for borderline personality disorder treatment. Due to this we decided to focus on psychotherapy which according to Current Care Guidelines is the most effective borderline personality disorder treatment.

As a conclusion we noticed that borderline personality disorder and its treatment have been studied very little especially in Finland. There are a lot of international studies, and from these it became clear that borderline personality disorder`s assessment tools are still lacking. More research could be done on borderline personality disorder and the treatments which are used in Finland. This subject should be seen also from the patient`s viewpoint. For example the patient`s own feelings about treatment efficiency could be studied.