Vanhusten kokemukset hyvinvoinnista Terhokerhossa

Abstract

Laadullisessa opinnäytetyössäni haastattelin teemahaastattelulla lapsiperheiden ja vanhusten Terhokerhoon osallistuneita Hollolan palvelutalo Huilin vanhuksia. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2017. Tavoitteenani oli selvittää, miten vanhukset kokivat Terhokerhon yhteistoiminnan vaikuttavan heidän hyvinvointiinsa.

Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys koostuu asiasanoista vanhuus, vanhuksen toimintakyky ja sen tukeminen sekä sosiokulttuurinen innostaminen. Viitekehyksenä toimii terveyden ylläpitäminen sekä terveyden edistäminen vanhuksella.

Tuloksista selvisi, että vanhukset kokivat Terhokerho- toiminnan tärkeäksi heidän elämässään. Vanhukset pitivät toiminnasta ja odottivat toimintaa sekä olivat sitoutuneet toimintaan. Tuloksista kävi myös ilmi, että vanhukset saivat mielihyvän kokemuksia toiminnasta. Esimerkiksi toiminnan jälkeen he olivat pirteämpiä. Lapsen mukana olo oli myös tärkeää vanhukselle. Vanhukset toivoivat, että Terhokerho- toimintatuokioita tulisi lisätä. Nykyisellään niitä järjestetään Hollolan palvelutalo Huilissa kerran kuukaudessa.

This qualitative thesis is based on interviews with the elderly residents of the Huili nursing home in Hollola who took a part in Terhokerho, a co-operational activity organised for families with children and the elderly. The interviews were conducted in February 2017. The aim of the thesis was to establish whether participating in this activity had any impact on the welfare of the elderly.

The qualitative part of my thesis focuses on old age, functionality capacity of the elderly and supporting it, and socio-cultural inspiration, in the context of improving the health and well- being of the elderly.

The results revealed that participating in the Terhokerho activity was important to the elderly residents of the Huili nursing home. They enjoyed the activity, looked forward to it, and committed to it. Furthermore, the results showed that elderly experienced pleasure and felt more alert after partaking in the Terhokerho activity. The presence of children was also of importance to the elderly, and they expressed their wish that the Terhokerho activity would take place more often. As of now, the Terhokerho co-operational activity for the elderly and families with children is organized once a month.