Äidin vankeus ja vastuu : Vanajan vankilan äiti-lapsiosaston vankien kuntoutustarpeet
Kajastila, Katriina (2010)
Kajastila, Katriina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004156521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004156521
Tiivistelmä
Ehdottoman vankeusrangaistukseen tuomittu vanki joutuu luopumaan osasta perusoikeuksiaan. Hän menettää osin itsemääräämisoikeutensa ja vapautensa. Suomessa vankeinhoito ja kriminaalihuolto ovat organisoituneet Rikosseuraamuslaitokseksi, jonka alaisuuteen kuuluu suljettuja vankiloita, avolaitoksia sekä yhdyskuntaseuraamustoimistoja. Koko rikosseuraamusalan työn lähtökohtana ja tavoitteena on uusintarikollisuuden vähentäminen ja vankien sopeuttaminen takaisin rikoksettomaan elämään.
Vankien rangaistusajat pyritään järjestämään niin, että vankeusajasta olisi mahdollisimman paljon hyötyä niin vangeille kuin muulle yhteiskunnalle. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi rangaistusajan suunnitelmien sekä riski- ja tarvearviointien avulla. Vangeille pyritään järjestämään toimintaa ja kuntoutusta heidän tarpeistaan tai ongelmistaan riippuen. Toiminnan tulisi olla vaikuttavaa ja sen tulisi tukea vankia myös siviilielämässä.
Vanki voi ottaa pienen lapsensa mukaan vankilaan, jos se on lapsen edun mukaista. Lasten edun toteutumiseen on kiinnitetty 2000-luvulla entistä enemmän huomiota. Vaikka lapset ovat voineet seurata vanhempaansa vankilaan jo yli sadan vuoden ajan, vasta nyt vuonna 2010 lapsen sijoittaminen vankilaan tapahtuu lastensuojeluviranomaisten arvioinnin ja päätöksen myötä. Vankilassa olevien lasten oloihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Heidän on saatava säilyttää samat oikeudet kuin vapaudessa olevilla lapsilla. Vankilaoloissa on tärkeää huomioida sekä lasten että vanhempien tarpeet. On lapsen edun mukaista, että vanhempaa tuetaan vankeusaikana myös omissa ongelmissa, ja esimerkiksi vanhemmuudessa.
Opinnäytetyössäni on tarkasteltu juuri niiden vankien tarpeita, jotka tulevat vankilaan pienen lapsensa kanssa. Lapsi muovaa vanhemman vankeusrangaistuksen sisältöä, siten että asiat etenevät lapsen edusta lähtien. Vankilalasten vanhemmilla on kuitenkin myös omia tarpeita ja ongelmia, joihin täytyy vastata.
Vankien rangaistusajat pyritään järjestämään niin, että vankeusajasta olisi mahdollisimman paljon hyötyä niin vangeille kuin muulle yhteiskunnalle. Tavoitteeseen pyritään esimerkiksi rangaistusajan suunnitelmien sekä riski- ja tarvearviointien avulla. Vangeille pyritään järjestämään toimintaa ja kuntoutusta heidän tarpeistaan tai ongelmistaan riippuen. Toiminnan tulisi olla vaikuttavaa ja sen tulisi tukea vankia myös siviilielämässä.
Vanki voi ottaa pienen lapsensa mukaan vankilaan, jos se on lapsen edun mukaista. Lasten edun toteutumiseen on kiinnitetty 2000-luvulla entistä enemmän huomiota. Vaikka lapset ovat voineet seurata vanhempaansa vankilaan jo yli sadan vuoden ajan, vasta nyt vuonna 2010 lapsen sijoittaminen vankilaan tapahtuu lastensuojeluviranomaisten arvioinnin ja päätöksen myötä. Vankilassa olevien lasten oloihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Heidän on saatava säilyttää samat oikeudet kuin vapaudessa olevilla lapsilla. Vankilaoloissa on tärkeää huomioida sekä lasten että vanhempien tarpeet. On lapsen edun mukaista, että vanhempaa tuetaan vankeusaikana myös omissa ongelmissa, ja esimerkiksi vanhemmuudessa.
Opinnäytetyössäni on tarkasteltu juuri niiden vankien tarpeita, jotka tulevat vankilaan pienen lapsensa kanssa. Lapsi muovaa vanhemman vankeusrangaistuksen sisältöä, siten että asiat etenevät lapsen edusta lähtien. Vankilalasten vanhemmilla on kuitenkin myös omia tarpeita ja ongelmia, joihin täytyy vastata.