Ikääntyneiden palvelutarpeisiin vastaaminen ohjauksen ja neuvonnan keinoin Espoon Seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorissa

Abstract

Opinnäytetyön taustalla oli Suomen väestön nopea ikääntymiskehitys ja sen sosiaali- ja terveyspalveluille asettamat haasteet. Vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain avulla pyrittiin tukemaan ikääntyneiden terveyttä, hyvinvointia, toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäistä kotona selviytymistä. Vanhuspalvelulain velvoittamana kuntien oli järjestettävä ikääntyneille heidän tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti. Kuntien tuli myös tiivistää yhteistyötään sekä yksityisten että niin sanotun kolmannen sektorin terveys- ja hyvinvointipalveluita tuottavien toimijoiden kanssa. Espoon kaupunki kehitti ikääntyneen väestönsä palveluita vanhuspalvelulain periaatteiden mukaisesti perustamalla seniorineuvonta ja palveluohjausyksikkö Nestorin, joka on tämän opinnäytetyön toimeksiantaja.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Nestorin asiakkaiden kokemuksia saamastaan neuvonnasta ja palveluohjauksesta haastattelemalla heitä. Kaikille haastatelluille oli tehty palvelutarpeen selvitys. Haastattelujen avulla pyrittiin saamaan lisätietoa sellaisista kotona asuvien ikääntyvien itsenäistä selviytymistä tukevista tekijöistä, joiden avulla Nestorin asiakkaita voitaisiin mahdollisimman hyvin auttaa ja tukea ohjauksen ja neuvonnan keinoin. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada neuvontaa ja palveluohjausta koskevaa tietoa, jota voitaisiin käyttää hyödyksi Nestorin ohjauksellisen toiminnan kehittämisessä.

Opinnäytetyön tutkimusote oli laadullinen ja aineistoa kerättiin teemahaastattelujen avulla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä teoriaohjaavaa päättelyn logiikkaa hyväksi käyttäen. Teoriaperusta rakennettiin toimintakyvyn eri osa-alueista: fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen.

Tulosten mukaan kaikki tässä opinnäytetyössä haastatellut Nestorin asiakkaat kokivat hyötyneensä palvelutarpeen selvityksen myötä saamastaan palveluohjauksesta ja neuvonnasta. Asiakkaat olivat saaneet hyödyllistä ja monipuolista neuvontaa kaikilla toimintakykyyn vaikuttavilla elämän osa-alueilla. Saatu palveluohjaus oli tukenut heidän itsenäistä selviytymistään heidän omassa arjessaan.

Kehittämisehdotuksena esitettiin, että palveluohjauksen tasalaatuisuuteen ja samanarvoisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Koska kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottajana luultavasti lähitulevaisuudessa kasvaa ja heidän tuottamiensa palveluiden kirjo monipuolistuu, oli jatkokehittämisehdotuksena myös se, että julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajien ja heidän palveluitaan tarvitsevien kuntalaisten yhteen saattamiseksi tarvitaan monipuolisen tiedon välittämisen lisäksi myös keskitettyä palveluiden koordinointia. Annetun palveluohjauksen hyödyistä voisi saada lisätietoa myöhemmin toteutetun seurantatutkimuksen avulla.

Finnish society will meet the challenges of the fast increasing ageing population in the near future. The health, welfare, functional capacity, participation and capability of independent managing and living at home as long as possible are supported by the means of The Act on Older Persons’ Service that was implemented in the year 2013. By this act all Finnish municipalities were obligated to organize all the social and health services of the elderly people timely and according to their individual needs. Municipalities were also obliged to work more closely and co-operate more intensively with the private sector’s establishments as well as with the organizations and associations which operate in the field of social services and health care. According to The Act on Older Persons’ Service the city of Espoo developed its informational services and counselling of the elderly people by starting up an advisory and service unit called Nestori for which this thesis was made for.

The purpose of this thesis was to discover the experiences of those elderly people living in Espoo who have received guidance and counselling by Nestori. This thesis was conducted by interviewing these people to all of whom the service assessment had been implemented. The aim of interviewing these people was to receive more knowledge on how they manage on living in their own homes despite of their deteriorated functional capacities. The results might be utilized in developing the service coordination of Nestori.

This thesis was considered as a qualitative study for which data was collected by theme interviews. The data was analysed by using the method of content analysis and theoretical logical deduction. The theoretical framework of this thesis was based on the different aspects of the functional capacity: physical, mental, social and cognitive.

The outcome was that all the clients of Nestori interviewed for this thesis told that they had benefited from the service coordination given to them and guidance they had received in the course of the service needs assessment. They felt that they have had useful and versatile information on all different aspects of their functional ability. The information received was reported to support them in living in their own home.

In conclusion, attention should be paid to that the information given in the conduct of the service needs assessment is identical and equally homogenous to everyone. The role of the private sector’s establishments and of the organizations and associations operating in the field of social services and health care will most likely to increase and the range of their services provided diversify in the future. Therefore it was said in the conclusions that in addition to the diverse information given, intensification of the service coordination between the municipal social and health services and the private sector and the associations will also be required in order to more commonly introduce these services and their providers to the elderly people needing the services. A later conducted follow-up study regarding the service coordination given could result useful information.