Voimajohtoaukeiden metsätaloudellinen hyödyntäminen
Santamäki, Tatu (2017)
Santamäki, Tatu
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107540
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705107540
Tiivistelmä
Uuden kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan metsähakkeen määrän tulisi nousta nykyisestä 8 miljoonasta hakekuutiosta 14,5 miljoonaan hakekuutioon. Tämä tarkoittaa 6,5 miljoonan hakekuution lisäystä vuoteen 2030 mennessä. Voimajohtoau-keat kattavat metsäpinta-alasta Suomessa yhteensä 52 000 hehtaaria ja vierimetsäalu-eet mukaan luettuna jopa 200 000 hehtaaria. Voimajohtoaukeiden tarjoamaa metsäpin-ta-alaa voitaisiin mahdollisesti hyödyntää, mikäli tulisi tarve lisätä energialeimikoiden määrää, jotta energia- ja ilmastostrategian tavoitteeseen päästään.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, voitaisiinko voimajohtoaukeita hyödyntää kasvat-tamalla näille aukeille taimikkoa tai metsikköä siten, että toiminta olisi myös kannatta-vaa. Opinnäytetyössä käytettiin metsikkösimulaatioihin MOTTI-ohjelmistoa, josta voitiin poimia tarkasteltavia tunnuslukuja. Toiminnan kannattavuutta tarkasteltiin nettotulojen nykyarvon perusteella. Työssä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Osa ai-neistosta kerättiin metsäkeskukselta, osa saatiin MOTTI-ohjelmistosta ja osa itse tutki-malla.
Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei ainakaan tässä opinnäytetyössä esitellyin metsänkasvatus- ja korjuukeinoin voida voimajohtoaukeilla toimia kannattavasti. Kan-nattavuuteen vaikuttaa suuresti runkojen pieni koko, eikä toimintaa varten saada min-käänlaista rahallista tukea. Jatkotutkimuksena voitaisiin myös selvittää konekustannus-laskennan avulla, olisiko toiminnalle mahdollista saada taloudellinen kannattavuus. Yhtenä jatkotutkimusaiheena voisi olla potentiaalikartta, josta selkeytyisi hyödyntämis-kelpoiset metsäalueet voimajohtoaukeilla.
Opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, voitaisiinko voimajohtoaukeita hyödyntää kasvat-tamalla näille aukeille taimikkoa tai metsikköä siten, että toiminta olisi myös kannatta-vaa. Opinnäytetyössä käytettiin metsikkösimulaatioihin MOTTI-ohjelmistoa, josta voitiin poimia tarkasteltavia tunnuslukuja. Toiminnan kannattavuutta tarkasteltiin nettotulojen nykyarvon perusteella. Työssä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Osa ai-neistosta kerättiin metsäkeskukselta, osa saatiin MOTTI-ohjelmistosta ja osa itse tutki-malla.
Tulosten perusteella voidaan todeta, ettei ainakaan tässä opinnäytetyössä esitellyin metsänkasvatus- ja korjuukeinoin voida voimajohtoaukeilla toimia kannattavasti. Kan-nattavuuteen vaikuttaa suuresti runkojen pieni koko, eikä toimintaa varten saada min-käänlaista rahallista tukea. Jatkotutkimuksena voitaisiin myös selvittää konekustannus-laskennan avulla, olisiko toiminnalle mahdollista saada taloudellinen kannattavuus. Yhtenä jatkotutkimusaiheena voisi olla potentiaalikartta, josta selkeytyisi hyödyntämis-kelpoiset metsäalueet voimajohtoaukeilla.