Mitkä tekijät edistävät ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan kotona selviytymistä : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyön tarkoitus on tarkastella ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan kotona selviytymisen keinoja sekä seikkoja, jotka mahdollisesti vaikeuttavat kotona selviytymistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lonkkamurtumapotilaan selviytymistä edistävistä tekijöistä sairaalan hoitohenkilökunnan käyttöön. Tämä opinnäytetyö kuuluu Katriinan sairaalan ja Laurea ammattikorkeakoulun väliseen hankkeeseen.

Opinnäytetyö toteutettiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen menetelmällä. Aineistoa haettiin ennalta määriteltyjen kriteereiden mukaisesti viidestä tietokannasta sekä tieteellisistä lehdistä. Katsaukseen löydettiin viisi vuosina 2011- 2015 julkaistua suomalaista tutkimusta. Katsaukseen valitut viisi aineistoa analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen.

Tulosten mukaan ikääntyneen lonkkamurtumapotilaan kotona selviytymiseen myönteisesti vaikuttavat sosiaaliset suhteet ja avun saaminen, yksilöity ohjaus sekä kodin ja asuinympäristön turvallisuus. Heikentäviksi tekijöiksi nousi vahvimmin sosiaalisten suhteiden puute sekä epävarmuutta aiheuttava puutteellinen ohjaus ja neuvonta.

Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneen kotiuttamisvaiheessa sekä kotihoidossa. Jatkotutkimus- ja kehittämisaiheiksi nousivat ikääntyville suunnattujen palveluiden yksilöllistäminen sekä teknologian hyödyntäminen toimintakyvyn lisäämisessä.

The purpose of this thesis was to examine how elderly patients with hip fractures cope at home and the issues that positively and adversely affect their coping. For the use of hospital nursing staff. This thesis was part of the project between Katriina Hospital and Laurea University of A-plied Sciences.

The thesis was carried out using the narrative literature review method. The material was searched in accordance with criteria defined in five databases and scientific journals. The selected five Finnish researches, published in 2011-2015, were analyzed using inductive content analysis.

The results showed that elderly patients with a hip fracture coping at home is favorably affected by social relations and care, individual guidance and safety at home and residential environments. The lack of social relations and the lack of inadequate guidance and counseling were the strongest adverse factors. The results can be utilized in the elderly hospital discharge phase and home care. Further research and development ideas focused on personalizing the services towards older people and utilizing technology to increase their ability to function.