Terveydenhuollon ammattilaisten Omakanta-palveluun ohjaamisen haasteet

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa niitä mahdollisia haasteita ja ongelmakohtia, joita Omakanta-palvelun käytön ohjaamisesta on esiintynyt terveydenhuollon ammattihenkilöstön keskuudessa. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko joidenkin Omakannan toiminnallisuuksien hyödyntäminen palvelussa muita toiminnallisuuksia haastavampaa. Tavoitteena oli saada tietoa niistä syistä, jotka vaikeuttavat terveydenhuollon ammattilaisten Omakantaan ohjaamista eli ovatko haasteet ohjaajalähtöisiä, potilaslähtöisiä vai järjestelmälähtöisiä. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös antaa kehittämisideoita Omakannan ohjeistamiseen, joita Kanta-palveluiden yksikkö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voivat tulevaisuudessa hyödyntää omassa työssään. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös herättää pohdintaa terveydenhuollon Omakannan ohjeistuksen toimintamallien kehittämistarpeesta.

Opinnäytetyö toteutettiin avoimella sähköpostikyselyllä, jonka kohderyhmänä olivat ne Kanta-palveluiden yksikön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen henkilöt, jotka työskentelevät Omakannan kehittämisen parissa ja jotka ovat työnsä puolesta yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Lisäksi kohdistimme kyselymme niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka toimivat omalla alueellaan Kanta-palveluiden yhteyshenkilöinä sekä niille terveydenhuollon ammattihenkilöille, jotka päivittäisessä työssään ohjaavat potilaita Omakanta-palveluun ja sen käyttöön.

Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen kulmakiviä ovat voimavarakeskeinen potilaan ohjaus, laadukas potilasohjaus, sähköisten terveyspalveluiden kehittäminen sekä sähköisten terveyspalveluiden ohjaaminen. Teoreettisen viitekehyksen lähdeaineisto koostui kansallisista tutkimuksista ja sähköisestä materiaalista. Käytimme opinnäytetyössämme kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin avoimella sähköpostikyselyllä. Kysely lähetettiin Omakanta-palvelun kehittämisen, ohjeistamisen tai viestinnän parissa työskenteleville henkilöille.

Vastauksissa korostui terveydenhuollon työntekijöiden asenne Omakanta-palvelua kohtaan sekä puutteelliset tiedot Omakannan toiminnasta, jotka vaikuttavat suuresti palvelun käytön ohjaukseen ja ohjaukseen asennoitumiseen. Potilasohjauksen tulisi olla voimavaroja tukevaa ja yksilöllisesti suunniteltua. Onnistunut potilasohjaus tukee potilaan omaan hoitoonsa sitoutumista ja osallisuutta. Isona ongelmana Omakannan käyttöönoton ohjauksen haasteena vastauksissa toistui erityisesti myös ikääntyneiden heikot tietokoneen käyttötaidot sekä pankkitunnusten puuttuminen. Omakannan ohjaamisen ongelma ei johdu pelkästään kansalaisten tietämättömyydestä siitä, mitä palvelu sisältää tai mitä palvelussa voi tehdä. Kyselymme mukaan hoitohenkilökunnalla ei ole ollut aikaa perehtyä palveluun siinä määrin, että sen neuvonta olisi luontevaa.

The aim of this study was to identify the potential challenges and problem areas that have occurred when health care professionals instruct patients to use "My Kanta pages". The aim was to find out whether some functionalities of My Kanta pages are more challenging to use than others. The aim was also to collect more information about the reasons that make it difficult to suggest the use of "My Kanta pages" to patients, and investigate whether the challenges are connected to the health care professional, to the patient or to the system itself. The aim of this study was to provide development ideas that Kanta Services and the National Institute for Health and Welfare can utilize in the future in their own work. The aim of this study was also to consider if there is any need to improve operating models concerning instructions of "My Kanta pages".

Study data was collected through an open e-mail questionnaire. The questionnaire was sent to individuals who were working on the development of "My Kanta pages" patient portal and who collaborated with health care professionals. In addition, we sent our survey to those health care professionals who operated in their own region as contact persons for Kanta services as well as to those health care professionals who regularly suggest the use of "My Kanta pages" to their patients and explain how to use it.

The theoretical framework of the thesis is based on the cornerstones of resource-centric and high quality patient education, development of e-health services, and e-health guidance. The source material for the theoretical framework consisted of nationwide studies and electronic materials. Materials were analysed using qualitative content analysis. The study data was collected by an open e-mail survey. The questionnaire was sent to people who develop "My Kanta pages", provide instructions related to its use, or do communication work connected to it.

The responses highlighted the attitude of health care workers to the "My Kanta pages" service and the lack of information about the functionality of "My Kanta pages". This greatly affects the guidance work and attitude of those doing the work. Instructions given to patients should be supportive and respect the individual’s needs.

Successful patient education supports the patients during the care process and helps them to participate better in it. Common big problems that were repeatedly seen in the responses were poor computer skills of elderly people, and a lack of access codes for electronic identification online. Challenges in providing instructions related to "My Kanta pages" are not only explained by unawareness among citizens about what the service includes and what one can do with the service. According to the survey results, medical staff have not had time to become familiar with the service to such an extent, that instructions could become more natural.