Syömishäiriöön sairastuneiden läheisten kokemuksia sairaudesta ja siihen saadusta hoidosta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää syömishäiriöön sairastuneiden läheisten kokemuksia sairaudesta ja siihen saadusta hoidosta. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa syömishäiriöiden hoitomenetelmien arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Lisäksi opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa syömishäiriöön sairastuneille ja heidän läheisilleen sekä syömishäiriöiden hoitoon tai toipumisprosessiin osallistuville henkilöille.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Syömishäiriöliiton Etelän-SYLI -jäsenyhdistyksen kanssa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin Syömishäiriöliiton jäsenyhdistyksen sähköpostitiedotuslistaan kuuluville syömishäiriöön sairastuneiden läheisille. Kyselyn vastausaika oli kaksi viikkoa. Kyselyyn osallistui 31 syömishäiriöön sairastuneen läheistä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.

Läheiset kuvasivat tuloksissa kokemuksiaan syömishäiriön vaikutuksesta heidän elämäänsä, osallisuuttaan syömishäiriön hoitoon sekä oman tuen saamista. Läheisten kokemukset syömishäiriön vaikutuksesta elämään jakaantuivat syömishäiriön vaikutukseen läheisen perhe- ja tunne-elämään sekä muutoksiin läheisen käyttäytymisessä. Läheisten kokemukset osallisuudestaan syömishäiriötä sairastavan hoitoon jakaantuivat hoitoon osallistumiseen ja läheisen antamaan tukeen. Läheisten kokemukset tuen saamisesta jakaantuivat läheisen saamaan tukeen sekä läheisen toiveisiin koskien tuen saamista.

Tulosten mukaan voidaan todeta, että yhden perheenjäsenen sairastuminen syömishäiriöön vaikuttaa koko perheeseen. Syömishäiriö muuttaa kokonaisvaltaisesti läheisen arkea ja toimintaa. Läheiset haluavat saada lisää tietoa syömishäiriöistä, jotta he voivat ymmärtää ja tukea sairastunutta. Läheiset toivovat, että he saisivat myös itselleen tukea syömishäiriöön sairastuneen läheisenä. Syömishäiriö aiheuttaa sairastuneen läheisissä suuria tunnekokemuksia ja kärsimystä, minkä takia läheiset ja perhe tulisi huomioida hoidossa ja tarjota myös heille henkilökohtaista tukea. Tuloksissa havaittiin kaksi ongelmakohtaa. Läheiset eivät välttämättä itse huomaa henkilökohtaisen tuen tarvettaan keskittyessään syömishäiriötä sairastavan hoitoon tai verratessaan omaa vointiaan syömishäiriöön sairastuneen voitiin, jolloin on riskinä, että he päättävät selviytyä yksin. Toiseksi täysi-ikäisten syömishäiriöön sairastuneiden läheiset jäävät usein täysin hoidon ulkopuolelle ja myös vaille henkilökohtaista tukea.

Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää syömishäiriöiden hoidon kehittämiseen.

The purpose of this thesis was to examine the experiences of illness and treatment of those who have a close relationship with a person who suffers from an eating disorder. A qualitative method was used in the study. The aim of the thesis was to produce information for the assessment and the development of eating disorders. In addition, the aim of the thesis was to provide information to people with eating disorders and their close relatives, as well as those who involved in the treatment of eating disorders or recovery process.

The thesis was made in cooperation with the Eating Disorder Association of Southern Finland. The material was collected by an electronic questionnaire. The questionnaire was sent to the close relatives of people with eating disorders who were included in the e-mail newsletter list of the Eating Disorder Association of Southern Finland. The questionnaire was open for two weeks. Thirty-one close relatives answered the questionnaire. The material was analysed by content analysis.

Close relatives described their experiences of the effects of eating disorders on their lives, their involvement in the treatment and their own support. Close relatives’ experiences of the effects of the eating disorder on their life were divided into the effects on the family and emotional life and changes in close relatives’ behaviour. Close relatives’ experiences of involvement in treatment were divided into participation in treatment and support. Close relatives’ experiences of getting their own support were divided into the support of close relatives on the one hand and their wishes of getting support on the other.

According to the results, a family member’s eating disorder affects the whole family. The eating disorder changes a close relatives’ everyday life and activity thoroughly. Close relatives want to get more information about eating disorders so they can understand and support the ill person. Close relatives hope to receive therapeutic support. Eating disorders create strong emotional experiences and cause suffering to close relatives, which is why close relatives and family should be included in the treatment and offered personal support. Two issues were identified in the results. Close relatives may not notice the need for personal support when they are focusing on the treatment of eating disorder or they are comparing their own health to that of a person with an eating disorder, and there is the risk that they will decide to survive alone. Secondly, adults with an eating disorder can leave their close relatives out of the treatment meaning that close relatives can also be left without personal support.

The results of this thesis can be useful for developing the treatment of eating disorders.