Nuoret ja säästämisen neuvonta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajalle, Nordea pankille, millaista säästämisen neuvontaa nuoret toivovat pankilta sekä esittää ehdotus heidän tavoittamisekseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli, että pankki hyötyisi saaduista tuloksista ja ideoista. Siten pankki voisi parantaa tehokkaasti omia prosessejaan.

Tämä opinnäytetyö koostuu eri osa-alueista, joita ovat teoreettinen viitekehys, tutkimus ja tulosten analysointi. Teoreettinen viitekehys on peräisin kirjallisuudesta ja sähköisistä lähteistä. Lähteiden tekijät ovat suurimmaksi osaksi suomalaisia, mutta mukana on myös ulkomailta otettua aineistoa.

Tutkimusosio tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin seitsemänä yksilöhaastatteluna 20-27 –vuotiaille nuorille. Nuoret olivat opiskelijoita ja työssäkäyviä. Haastatteluista saadut tulokset litteroitiin ja purettiin tähän raporttiin omien teema-alueiden alle.

Tutkimustuloksista selvisi, että nuoria kiinnostaa kuulla eniten erilaisista säästämisen tuotteista ja niiden tuotto-odotuksista. Säästämisen teorian uskottiin tukevan tätä. Ikätovereiden säästämisen tarinat ja kulutuskäyttäytymiseen liittyvät vinkit eivät kaikilta osin kohdanneet haasteltavia. He uskoivat, että ne kohdistuisivat paremmin juuri 18-vuotiaisiin. Tällaiset tarinat voisivat tulla vastaan sosiaalisessa mediassa.

Haastateltavat toivoivat henkilökohtaisempaa lähestymistapaa pankilta niin puhelinsoittoina kuin viesteinä. Sosiaalisen median julkaisujen tulisi koskettaa juuri heidän tarpeitaan. Nordean verkkopankkiviestintää pitää uudistaa niin, että se olisi henkilökohtaisempaa. Lisäksi sen toivottiin olevan näkyvämmällä paikalla verkkopankissa. Myös mielenkiintoinen formaatti lisäisi kiinnostusta.

Toimeksiantajalle annettiin tulosten perusteella johtopäätökset, jossa on mukana myös tutkijan omaa tulkintaa. Nordean kannattaa lähestyä nuoria säästämisen asialla. Sosiaalisessa mediassa ilmestyvien julkaisujen tulisi välittyä paremmin. Pankki voisi kokeilla enemmän eri viestintävälineitä, joilla tavoittaa nuoret asiakkaat. Nordea voisi myös jatkaa tätä tutkimusta tekemällä toiminnallista lisätutkimusta, jotta syntyisi sopivin väylä pankin ja nuorten välille.

The goal of this thesis project was to examine what kind of savings advice young bank customers would want from Nordea bank, which has commissioned this thesis. An additional goal was to find out how to target such customers.

The thesis report is divided into different chapters, with theoretical and empirical sections, and the presentation and analysis of the results and conclusions. The theoretical chapters are drawn from printed and online literature, mostly published in Finland and with some from English-language sources.

The research was conducted using qualitative methods. The research method was a theme interview, conducted via seven individual interviews for young people aged 20-27. The young people were students and employees. The interviews were transcribed and the results were analysed for this report under their own thematic areas.

The results of the research showed that young people are most interested in hearing about the different types of savings products and their expectations for return on investment. The theory of saving was believed to support this. Stories about other savings account users and advice on consumer behaviour had not been targeted at the interviewees, who believed that these would be best directed at the 18 year-old age group. Such stories could come via social media.

The interviewees hoped for a personal approach from the bank, preferring to be reached by telephone call, text messages, as well as social media channels. Attention was given to a new type of online bank service. Nordea’s online bank service communication was to be renewed so that it would become more personal, visible and interesting in the client’s online bank service.

Based on the result, recommendations were given to the client, which also included the researcher’s own interpretation. Nordea should approach more young people with regard to saving. In social media, publications should be better communicated to young people. The bank could experiment with different means of communication to reach young customers. Nordea could continue to carry out further studies with experimental research to find the most suitable channel between the bank and young customers.