Rekrytointikanavana sosiaalinen media
Nykänen, Nora (2017)
Nykänen, Nora
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188845
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705188845
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli rekrytointikanavana sosiaalinen media. Tavoitteena oli tutkia sitä, miten yhteistyöyritys voisi hyödyntää sosiaalisen median tarjoamia palveluita entistä monipuolisemmin rekrytoinneissaan. Tarkoituksena oli löytää ne keinot, joilla potentiaalisia työnhakijoita tavoitetaan. Lisäksi tarkasteltiin rekrytointien tekemistä tulevaisuudessa. Yhteistyöyritys esitellään opinnäytetyössä nimellä yritys X. Opinnäytetyön aihe on yhteistyöyritykselle hyvin ajankohtainen, sillä se on kasvuvaiheessa ja tulevina vuosina rekrytointivauhti kiihtyy. Sosiaalinen media kasvaa ja kehittyy jatkuvasti ja sen merkitys on otettava yhä enemmän huomioon myös rekrytoinneissa.
Teoreettinen viitekehys muodostui sosiaalisen median ja rekrytoinnin tutkimisesta rinnakkain koko kirjoitusprosessin ajan. Työssä perehdyttiin tarkemmin muutamiin, yritys X:n kannalta olennaisimpiin sosiaalisen median kanaviin. Lisäksi etsittiin tietoa rekrytoinnin tekemisen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä monipuolisista lähteistä. Teoriaosuuden kokoamiseksi lähteinä käytettiin alan kirjallisuutta sekä erilaisia verkkolähteitä. Tavoitteena oli koota hyödyllistä tietoa, jota yritys X voisi hyödyntää.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, sillä sen avulla päästiin parhaiten tutkimusongelman syvälliseen ymmärtämiseen sekä yksityiskohtaisten tutkimustulosten saamiseen. Tutkimustapana käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavia oli yhteensä viisi ja he olivat henkilöitä, jotka työskentelevät tiiviisti rekrytointien parissa. Näin saatiin monipuolisesti tietoa sosiaalisen median roolista nimenomaan rekrytointien näkökulmasta. Haastatteluista saatu aineisto toimii johtopäätösten pohjana. Haastatteluissa saadut vastaukset otettiin huomioon myös kehitysehdotuksia ja jatkotutkimusehdotuksia tehdessä.
Haastatteluiden avulla saatiin kartoitettua paremmin sosiaalisen median käytön nykytilaa yritys X:n rekrytoinneissa. Tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin henkilöstön aktivoiminen sosiaalisessa mediassa sekä dialogin lisääminen. Haasteena nähtiin läsnäolo ja verkostojen kuormittuvuus sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa ilmeni, että rekrytointi sosiaalisessa mediassa ottaa Suomessa vasta pieniä askelia, eikä ole niin suosittua kun on väitetty. Tulevaisuudessa rekrytointi sosiaalisessa mediassa tulee lisääntymään, mutta perinteiset rekrytointikanavat on silti hyvä pitää somekanavien rinnalla. Opinnäytetyön lopussa esitellään myös tutkimuksen pohjalta toteutetut kehitys- sekä jatkotutkimusehdotukset.
Teoreettinen viitekehys muodostui sosiaalisen median ja rekrytoinnin tutkimisesta rinnakkain koko kirjoitusprosessin ajan. Työssä perehdyttiin tarkemmin muutamiin, yritys X:n kannalta olennaisimpiin sosiaalisen median kanaviin. Lisäksi etsittiin tietoa rekrytoinnin tekemisen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä monipuolisista lähteistä. Teoriaosuuden kokoamiseksi lähteinä käytettiin alan kirjallisuutta sekä erilaisia verkkolähteitä. Tavoitteena oli koota hyödyllistä tietoa, jota yritys X voisi hyödyntää.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, sillä sen avulla päästiin parhaiten tutkimusongelman syvälliseen ymmärtämiseen sekä yksityiskohtaisten tutkimustulosten saamiseen. Tutkimustapana käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavia oli yhteensä viisi ja he olivat henkilöitä, jotka työskentelevät tiiviisti rekrytointien parissa. Näin saatiin monipuolisesti tietoa sosiaalisen median roolista nimenomaan rekrytointien näkökulmasta. Haastatteluista saatu aineisto toimii johtopäätösten pohjana. Haastatteluissa saadut vastaukset otettiin huomioon myös kehitysehdotuksia ja jatkotutkimusehdotuksia tehdessä.
Haastatteluiden avulla saatiin kartoitettua paremmin sosiaalisen median käytön nykytilaa yritys X:n rekrytoinneissa. Tärkeimpinä kehityskohteina nähtiin henkilöstön aktivoiminen sosiaalisessa mediassa sekä dialogin lisääminen. Haasteena nähtiin läsnäolo ja verkostojen kuormittuvuus sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa ilmeni, että rekrytointi sosiaalisessa mediassa ottaa Suomessa vasta pieniä askelia, eikä ole niin suosittua kun on väitetty. Tulevaisuudessa rekrytointi sosiaalisessa mediassa tulee lisääntymään, mutta perinteiset rekrytointikanavat on silti hyvä pitää somekanavien rinnalla. Opinnäytetyön lopussa esitellään myös tutkimuksen pohjalta toteutetut kehitys- sekä jatkotutkimusehdotukset.