Työn henkiset kuormitustekijät ja niihin vaikuttaminen : case: Helsingin yliopiston kirjasto

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajana toimivan Helsingin Yliopiston kirjaston henkilöstön henkisiä kuormitustekijöitä ja niiden vaikutusta sekä kuormituksen tason oikeellisuutta. Tutkimuksessa keskityttiin Saatavuuspalveluissa työskenteleviin henkilöihin. Tarkoituksena oli luoda toimeksiantajalle toimintamalleja, joilla voidaan jatkossa vähentää ja ennaltaehkäistä henkisiä kuormitustekijöitä ja niiden aiheuttamia seurauksia.

Opinnäytetytetyön teoriaperusta muodostuu työn kuormittavuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä, kuormituksen vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä työhyvinvoinnin tekijöistä. Lisäksi teoriaosuudessa käydään läpi henkiseen kuormitukseen vaikuttamista ja mahdollisuuksia hallita kuormituksen tasoa.

Tutkimus toteutettiin ryhmäkeskusteluna, johon osallistui viisi Helsingin Yliopiston kirjaston henkilöstöön kuuluvaa. Ryhmäkeskustelu valikoitui tutkimusmenetelmäksi sen antaessa osallistujille mahdollisuuden olla vuorovaikutuksessa keskenään tutkimuksen aikana. Ryhmäkeskustelussa esitetyt kysymykset oli valikoitu tarkoin, jotta osallistujat eivät kokisi tulleensa johdatelluiksi.

Ryhmäkeskustelun pohjalta saatiin selvitettyä suurimmat henkistä kuormitusta aiheuttavat tekijät ja mahdollisuuksia niiden vaikutusten vähentämiseen. Lisäksi keskustelussa nousi esiin osallistujien kuormituksen taso. Näiden tulosten pohjalta luotiin toimintamalleja, joiden avulla toimeksiantajan on mahdollista tunnistaa ja ennaltaehkäistä henkilöstönsä kuormitustekijöitä ja varmistaa kuormitustason oikeellisuus.

The aim of this Bachelor’s thesis was to survey the work strain and consequences of work strain of Helsinki University’s library staff. The purpose was to create operating models which can help to prevent and decrease the work strain. The theoretical background in this thesis is formed of work strain, effects from work strain in occupational well-being and the factors of occupational well-being.

Qualitative method was applied in creating and analysing the survey used in this thesis. The survey was carried out in group discussion so the participants could be in interaction with each other. The presented questions were carefully selected and phrased in order that the participants would not experience to be lead.

The results were collected from the group discussion and the largest negative factors in mental strain and possibilities to reduce the consequences of mental strain were found. Based on these results the operating models were created to be used to identify, decrease and prevent the strain factors in work and check the accuracy of the work strain.