Pieni asiantuntijaorganisaatio verkossa : case: Yritys X
Perttunen, Pinja (2017)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Perttunen, Pinja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705198996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201705198996
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee sosiaalista mediaa ja yritysbrändin rakentamista verkossa pienen asiantuntijaorganisaation näkökulmasta. Työ on tehty toimeksiantajalle, joka on pienikokoinen asiantuntijaorganisaatio B-to-B –puolella. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, kuinka Yritys X:n tulisi toimia verkossa erottuakseen joukosta ja jotta verkkotoiminta tukisi liiketoiminnan kasvua. Toimenpide-ehdotukset on räätälöity nimenomaan toimeksiantajan, Yritys X:n toimintaan sopivaksi.
Opinnäytetyön teoriaosuus muodostuu sosiaalisen mediaan liittyvästä teoriasta ja lyhyesti siitä, kuinka brändiä voi luoda verkossa erityisesti mielipidejohtajana. Ensimmäisessä osassa käydään läpi muun muassa, miksi ja missä sosiaalisessa mediassa tulisi nykyään olla mukana, mitä on sisältömarkkinointi ja hakukoneoptimointi sekä kuinka mitata toimintaa verkossa. Lisäksi lopussa on lyhyt katsaus B-to-B- puolen sometrendeihin vuonna 2017 ennen brändiä käsittelevää osiota. Teoriat perustuvat niin alan kirjallisuuteen kuin myös ajankohtaisiin tutkimuksiin Suomessa ja kansainvälisesti.
Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen on tärkeää. Oikeiden kanavien lisäksi huomioon tulee ottaa muun muassa julkaistava sisältö, hakukoneoptimoinnin vahva rooli ja vaikutus sekä käsillä olevan hetken trendit. Dialogin käyminen yhdessä muiden kanssa ja arvon antaminen ovat avainroolissa onnistumiseen verkossa. Sosiaalisen median toimintaa tulee mitata, jotta voidaan arvioida onko toiminta yritykselle ja sen tuotteelle tai palvelulle sopivaa.
Brändiä tulee rakentaa tietoisesti, mutta on tärkeää muistaa erityisesti netin aikakaudella se, että sisällön kuluttajat ja asiakkaat ovat mukana tekemässä brändiä. Tämän takia brändin hallinta aiheuttaa haasteita verrattuna aikaisempaan.
Tutkimuksellisessa osiossa tehtiin benchmark ja puolistrukturoituja haastatteluja. Benchmarkin kohteena oli yrityksiä, jotka ovat rakenteeltaan samankaltaisia, mutta toimivat eri alalla kuin Yritys X. Tämän menetelmän avulla selvitettiin, miten Yritys X:n kannattaisi erottautua joukosta somessa. Benchmark muun muassa paljasti, miten suuri rooli nettisivuilla on ja missä kanavissa muut pienet yritykset ovat. Haastattelut tehtiin viidelle henkilölle, joilta saatiin vastauksia siihen, missä kanavissa ja millä tavalla potentiaaliset asiakkaat käyttävät aikaa verkossa liittyen työhön tai työelämään, mikä ei suoranaisesti kuitenkaan liity heidän työhönsä. Haastatteluista nousi esille esimerkiksi se, että pidetyin sisältömuoto on teksti ja sen tulisi mieluiten olla kirjoitettu suomeksi.
Yritys X:lle luodut toimenpide-ehdotukset pitävät sisällään valitut kanavat ja niihin sopivat mittarit, kielet ja postaustyyli. Mittareita varten laadittiin erillinen taulukko, jonka avulla muun muassa seuraajamääriä on helppo seurata ja verrata lukujen muutosta kuukaudesta toiseen. Sopiviksi kanaviksi valikoitui Facebook, Twitter ja nettisivuille sijoitettava blogi. Englannin lisäksi toisena kielenä tulee olla suomi hakukoneoptimoinnin takia erityisesti yrityksen nettisivuilla.
Opinnäytetyön teoriaosuus muodostuu sosiaalisen mediaan liittyvästä teoriasta ja lyhyesti siitä, kuinka brändiä voi luoda verkossa erityisesti mielipidejohtajana. Ensimmäisessä osassa käydään läpi muun muassa, miksi ja missä sosiaalisessa mediassa tulisi nykyään olla mukana, mitä on sisältömarkkinointi ja hakukoneoptimointi sekä kuinka mitata toimintaa verkossa. Lisäksi lopussa on lyhyt katsaus B-to-B- puolen sometrendeihin vuonna 2017 ennen brändiä käsittelevää osiota. Teoriat perustuvat niin alan kirjallisuuteen kuin myös ajankohtaisiin tutkimuksiin Suomessa ja kansainvälisesti.
Sosiaalisessa mediassa mukana oleminen on tärkeää. Oikeiden kanavien lisäksi huomioon tulee ottaa muun muassa julkaistava sisältö, hakukoneoptimoinnin vahva rooli ja vaikutus sekä käsillä olevan hetken trendit. Dialogin käyminen yhdessä muiden kanssa ja arvon antaminen ovat avainroolissa onnistumiseen verkossa. Sosiaalisen median toimintaa tulee mitata, jotta voidaan arvioida onko toiminta yritykselle ja sen tuotteelle tai palvelulle sopivaa.
Brändiä tulee rakentaa tietoisesti, mutta on tärkeää muistaa erityisesti netin aikakaudella se, että sisällön kuluttajat ja asiakkaat ovat mukana tekemässä brändiä. Tämän takia brändin hallinta aiheuttaa haasteita verrattuna aikaisempaan.
Tutkimuksellisessa osiossa tehtiin benchmark ja puolistrukturoituja haastatteluja. Benchmarkin kohteena oli yrityksiä, jotka ovat rakenteeltaan samankaltaisia, mutta toimivat eri alalla kuin Yritys X. Tämän menetelmän avulla selvitettiin, miten Yritys X:n kannattaisi erottautua joukosta somessa. Benchmark muun muassa paljasti, miten suuri rooli nettisivuilla on ja missä kanavissa muut pienet yritykset ovat. Haastattelut tehtiin viidelle henkilölle, joilta saatiin vastauksia siihen, missä kanavissa ja millä tavalla potentiaaliset asiakkaat käyttävät aikaa verkossa liittyen työhön tai työelämään, mikä ei suoranaisesti kuitenkaan liity heidän työhönsä. Haastatteluista nousi esille esimerkiksi se, että pidetyin sisältömuoto on teksti ja sen tulisi mieluiten olla kirjoitettu suomeksi.
Yritys X:lle luodut toimenpide-ehdotukset pitävät sisällään valitut kanavat ja niihin sopivat mittarit, kielet ja postaustyyli. Mittareita varten laadittiin erillinen taulukko, jonka avulla muun muassa seuraajamääriä on helppo seurata ja verrata lukujen muutosta kuukaudesta toiseen. Sopiviksi kanaviksi valikoitui Facebook, Twitter ja nettisivuille sijoitettava blogi. Englannin lisäksi toisena kielenä tulee olla suomi hakukoneoptimoinnin takia erityisesti yrityksen nettisivuilla.